Wednesday, February 21, 2018

Suomalaiset somessa vuonna 2017

CMADFI-tapahtuma ja siihen liittyvä blogi aiheuttivat sen, että minulla on vähän kirittävää oman blogini sisällöntuotannon kanssa. Päivitin Tilastokeskuksen viimevuotisen somekyselyn perusteella omat Somen käyttö Suomessa -diani jo joulukuussa, mutta vasta nyt ehdin upottaa ne tänne. Kääk!




Olen päivittänyt tuota kalvosarjaa jo vuodesta 2013 ja hyödynnän sitä osana somekoulutuksiani ja -työpajojani. En minä toki aina koko settiä vedä, vaan napsin mukaan tapaukseen parhaiten soveltuvat osat. :)

Noin pitkän diasetin rinnalle tarvitaan myös vähän kevyempi välipala. Nyt kun olen innostunut infografiikoiden teosta Canvan avulla, päätin havainnollistaa suomalaisten somen käyttöä uudella tavalla. Lähteenä käytin Harto Pöngän somekatsauksen sivua 3, joka pohjautuu tähän Teoston tutkimukseen (s.39).




Lumen5 tekee blogikirjoituksesta videon, case #cmadfi-chat

Sisällöntuotanto someen on kovaa työtä, siksi kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia sisältöjä. Viime päivinä vastaani on tullut monia Lumen5-videoita ja halusin tietysti itsekin testata sellaisen tekoa. Lumen5:n idea on yksinkertainen: valitaan joku (blogi)kirjoitus ja tehdään siitä video. Ai miten?

No näin:


  1. Mene Lumen5-sivustolle ja kirjaudu sinne
  2. Tee video eli valitse Create video
  3. Anna linkki haluamaasi blogikirjoitukseen
  4. Maalaa blogikirjoituksesta haluamasi lauseet. Muokkaa lauseita tarvittaessa. Jokaisesta lauseesta tulee oma sivu
  5. Valitse jokaiselle sivulle joku kuvitus. Lumen5:sta löytyy paljon valmista sisältöä, jota voit hyödyntää, mutta toki voit ladata sinne omiakin sisältöjä. Yritä valita mahdollisimman samankaltaisia sisältöjä, jotta kokonaisuudesta tulee harmoninen
  6. Valitse videossa käytettävä musiikki 
  7. Renderöi video
  8. Renderöinnin valmistumisesta tulee sähköposti. Jaa videosi haluamiisi paikkoihin.

Koesisällöksi valikoitui eilinen postaus vuoden ekasta #cmadfi-chatista ja videoon poimin chattiin tulevat kysymykset. Valitsin kuvitukseksi erilaisia ikoneita ja valitsin videon värit (taustan ja tekstin värin CMADFI-logon värimaailmasta). Ei olisi kannattanut: varsinkin pinkki väri leviää ikävästi. En jaksanut säätää tekstienkorostusten kanssa, vaan annoin mennä oletusarvoilla.

Aikaa säätämiseen meni ehkä 20 min, jatkossa homma luultavasti nopeutuu, kun toiminnot ovat jo tuttuja.

Katso valmis video:








Joko sinä olet tehnyt Lumen5-videoita ja mitä olet oppinut niiden tekemisestä?

Muoks klo 19.20:
Minä olen tähän mennessä oppinut, että sama video eri somepalveluihin ladattuna käyttäytyy ja uppotutuu eri tavalla desktopissa ja mobiilisti. Ongelmia on havaittu niin Facebookin kuin Twitterinkin kanssa. Tutkin asiaa...

Myös Miia ja Liisa innostuivat Lumen5:sta :).




Tuesday, February 20, 2018

Vuoden eka #cmadfi-Twitter-chat ma 26.2. klo 14-15

Kesällä tulee kuluneeksi jo kolme vuotta siiten, kun aloitin some- ja yhteisömanagereille suunnatut #cmadfi-chatit Twitterissä. Chatit pidetään joka kuun 4. maanantai kello 14-15. Aika tulee CMAD-teemapäivästä, joka pidetään joka vuoden 4. maanantai. Edellisen chatin pidimme marraskuussa, joulukuisen chatin jätin väliin, kun 4. maanantai oli joulupäivä (joku roti mullakin sentään) ja tammikuun 4. maanantai taas oli yhtä isoa chattia, kun meillä oli silloin tapahtuma.

Tapanani on jakaa chatin kysymykset etukäteen. Tämän kerran kysymykset pohjautuvat paitsi cmad-tapahtumaan myös siitä saatuun palautteeseen. Kysymykset on kuitemkin suunniteltu niin, että niihin voi vastata vaikkei olisi tapahtumaan osallistunutkaan.

1. Kuka olet, mistä tulet ja oletko joskus osallistunut #cmadfi-tapahtumaan? (14.00)
Olimme pyytäneet Marko Pyhäjärven CMADiin puhumaan Facebookin algoritmeista. Algoritmien sijaan Marko piti esityksensä vähän eri aiheesta. Mark Zuckerberg ilmoitti tammikuussa suuresta algoritmimuutoksesta:

...yhtiö aikoo mullistaa palvelunsa uutisvirran lähiviikkoina. Se aikoo näyttää palvelunsa yli kahdelle miljardille käyttäjälle enemmän ystävien, sukulaisten ja tuttujen päivityksiä ja vähemmän ammattimaisten julkaisijoiden – kuten Ylen – postauksia. – Viime aikoina olemme saaneet palautetta, että julkinen sisältö – yritysten, brändien ja joukkoviestimien päivitykset – ovat syrjäyttämässä henkilökohtaiset tuokiokuvat, jotka yhdistävät meitä toinen toisiimme, Zuckerberg perustelee Facebook-päivityksessään 

Lähde: Yle

Joten aika vaikeahan Markon olisi ollut asiasta puhua. Mutta nyt, kun muutoksesta on kulunut noin kuukausi, on aika katsoa takapeiliin, ja...

2. Oletko huomannut muutoksen FB-fiidissäsi ja onko se vaikuttanut jollain tavalla omaan sisällöntuotantoosi? (14.05)

Aiempina vuosina olemme käyttäneet tapahtumassa Zoomph:n someseinää, mutta tällä kertaa otimme käyttöön Flocklerin someseinän.

Twiittaamiseen voisi yrittää enemmän kannustaa. Flocklerin someseinä oli hieno. Siihen vaan olisi pitänyt tulla enemmän twiittejä.
On vaikea seurata keskittyneesti samaan aikaan puheenvuoroja, Twitter-seinää sekä piirroskuvia. Tapahtuman luonteeseen kuuluu myös, että olisi suotavaa itsekin somettaa samalla. Aivot ovat solmussa, ja keskittyminen kärsii.
Harmi, että piirrokset eiät tulleet saman tien digitaalisiksi ja someen jakoon - mielelläni olisin jakanut saman tien.
Livepiirtely oli kiva lisä. Toki hetkellisiä haasteita tuli kun yritti seurata samaan aikaan kaikkia kolmea skriiniä ja vielä puhujaa. Mutta hyviä juttuja silti.


Kokeilimme myös ensimmäistä kertaa Facebook Livejä tapahtumien tauoilta.

Hyvä lisä tapahtumaan, toimii!

3. Miten se, miten sinä sometat tapahtumista on muuttunut, kun vertaat vaikka parin vuoden takaiseen tilanteeseen? (14.15)

4. Miten yleisöä kannattaa mielestäsi aktivoida tapahtumasomettamiseen? (14.22)

5. Millaisia vinkkejä sinä annat eri tapahtumista somettaville? (14.29)

Usko tai älä, mutta tapahtuman aikataulutus ei ole ihan helppoa – kaikkia ei voi koskaan miellyttää.

CMADFI:ssa on muute joskus annettu sponsoreille pidemmät puheenvuorot kuin muille. Se aiheuttaa kuitenkin haasteita aikataulutukseen, jos joku haluaa vaihtaa esityksensä paikkaa tai jos joku jää pois. Nyt kun kaikki esitykset olivat vartin mittaisia, puheiden paikkoja oli helppo vaihtaa. Jotkut huomasivatkin, että aikataulussa oli draaman kaarta, eli esityksiä, jotka liittyivät edelliseen esitykseen.

Tässä joitakin nostoja palautteista.

Todella hyvin ryhmitelty ohjelma, tauot hyvissä väleissä
Konsepti toimii kokonaisuudessaan todella hyvin. Pidän ajatuksesta ettei ole ladattu ns. keynote -puhujia vaan ihmiset tulevat aidosti osallistumaan koko tapahtumaan. 
Taisi olla paras CMAD tähän mennessä! Respect!
Aikataulu olisi voinut olla hieman väljemmällä kädellä tehty että olisi ehtinyt verkostoitua. Olisin myös kaivannut pidempiä kokonaisuuksia ja syvällisempää tietoa.
Kahvitauoille voisi vielä jotenkin keksiä jotain ihmisten "törmäyttämistä" :)
Briifit turhan pitkä. Pitkä kahvipaussi tarjosi hedelmällisen keskustelun paikan
Kaikki esiintyivät hyvin oman pariminuuttisensa
Kahvitunti oli liian pitkä. Olisiko kahvituntisponsorit tuoda jotenkin muuten näkyvästi esiin niin, ettei esittelylle menisi turhaa aikaa? Tietenkin niin, että sponsorit olisivat myös tyytyväisiä sillä ymmärretään, että he ansaitsevat näkyvyyttä kun ovat tulleet sponssaamaan.
Hyvin toimiva ja aika sopivan mittainen breikki.
liian pitkä esittely mutta lienee pakollinen hoitaa..
Hmmm... ansaitsivat puheenvuoronsa, kun olivat sponsoreita.
Yleisö voisi aktiivisemmin myös tutustua toisiinsa - nyt vaikutti taas siltä että ihmiset juttelivat vanhojen tuttujensa kanssa, eikä tutustumista uusiin ihmisiin juuri tapahtunut.

CMADFI-tapahtuman asiakkaita ovat oikeastaan sponsorit. Siksi en ole lähtenyt keksimään kahvitunnille ohjattuja verkostoitumisleikkejä, jotka kilpailisivat ständiajan kanssa. Päivän mittaan verkostoitumiselle oli varattu aikaa seuraavasti:

bussimatkat mennen tullen / paikalle jääville jatkot (6h, 8h tai 4h)
ilmoittaumistunti aamulla 9-10 (1h)
ruokatunti (65 min)
kahvitunti (reilut 60 min tässäkin)

Eli esim. 7 h aikaa verkotoitumiseen niille, jotka osallistuivat jatkoille.
Esityksille taas oli varattu aikaa 5,5h.

6. Miten sinä aikatauluttaisit 8,5 tunnin tapahtuman, paljonko aikaa antaisit esityksiin, paljonko taukoihin? Millä tavoilla sponsoreille voisi antaa näkyvyyttä?(14.39)

CMADFI:n jälkeisenä päivänä meillä oli ensimmäistä kertaa epäkonferenssi #CMADFIE.


Osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä ja siksi järjestämme epäkonferenssin myös ensi vuonna. Epäkonferenssissa kuka tahansa saa aloittaa työpajan haluamastaan aiheesta. Omaa aihetta voi promota etukäteen, tai sen voi vetää hihasta ad hoc. Epäkonffassa on hyvin aikaa myös verkostoitumiseen ja vertaisoppimiseen. Kirsimarjan organisoimassa tutkijoiden epäkonffassa oli alustukset eri aiheista ja sen jälkeen keskustelut. Me muut taas keskustelimme edellisen päivän aiheista ilman sen kummempia uusia alustuksia.

7. Millaisia odotuksia tai kokemuksia sinulla on epäkonferensseista? Mitä sinä haluaisit saada esim #cmadfie(tai jostain muusta)-epäkonffasta? (14.44)

Joku palautteenantaja ehdotti:

Jatkoa ajatellen tekisin cmad-tapahtuman jonkun toisen tapahtuman rinnalle, niin paikalle tulisi ehkä vielä enemmän sellaisia wanna be- yhteisömanagereja.

CMAD-tapahtuma on sidottu vuoden 4. maanantaihin. Mutta ehkä CMADFI-jengiä voisi houkutella mukaan johonkin toiseen tapahtumaan siipeilemään. Olen avoin ehdotuksille :).

8. Mihin inspiroivaan tapahtumaan olet viime aikoina osallistunut? Millaisia ideoita sait sieltä
A omaan työhösi tai
B tapahtumien järjestämiseen? (14.50)


9. Mistä aiheesta sinä haluaisit puhua seuraavassa #cmadfi-chatissa? (14.57)

Ohjeita chattiin: 


  • jos ehdit, niin voit kirjoittaa (tai jopa aikatauluttaa) vastauksia valmiiksi
  • kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse vastata. Merkitsi twiittiisi vastauksesi numero: V1, V2, V3 ... V8A, V8B, V9
  • käytä jokaisessa chatin twiitissä #cmadfi-tunnusta

Tervetuloa mukaan! Ja jotta saadaan kiinnostuneet liikkeelle, auta sinäkin osaltasi chatin markkinoinnissa ja houkuttele joku tuttavasi mukaan! :)

Friday, February 16, 2018

Mitkä syyt saavat ihmiset seuraamaan yritystilejä Instagramissa?

Jo usean vuoden ajan olen kysellyt ihmisiltä siitä, miten he käyttävät Instagramia. Viime kuussa kävin kertomassa tutkimuksistani Ylen Ykkösen uudessa ohjelmassa, Kulttuuriykkösessä.


Haastattelua varten kävin pitkästä aikaa läpi vastaukset ja päivitin aiheeseen liittyvät diani.



Olen nyt valmistelemassa Canva-koulutusta, jossa esittelen Canvan mahdollisuuksia. Canvalla voi tehdä vaikka kivoja Instagram-kuvia, mutta myös paljon muuta, kuten vaikka infografiikoita.

Koulutusta varten tarvitaan tietysti esimerkkejä. Canvan vahvuus on helppokäyttöisyydessä ja nopeudessa, ja plussaa saa kai siitäkin, ettei koneelle tarvitse asentaa mitään, kuvaeditori kun sijaitsee joko netissä tai appsissa. Somekuvia pystyy tekemään muutamassa minuutissa, mutta infograafin tekoon saa varata pidemmän ajan, onhan siinä paljon enemmän mietittävää, lähtien nyt vaikka siitä, minkä asian haluaa visualisoida, miksi ja kenelle.

No esimerkiksi valikoitui nyt osa Instagram-kyselyä, eli se, mitkä ovat vastaajien mielestä tärkeimmät syyt yritystilien seuraamiseen Instagramissa. Jos vertaat sitä, miten olen kertonut saman asian yllä olevassa esityksessä ja miten sen esitän tässä, huomaat varmaan sen, mikä infografiikan vahvuus on.


Ja jos kiinnostuit
a) Instagram-kyselyni tarkemmista tuloksista
b) kyselyyn perustuvista koulutusistani tai työpajoistani
c) Canva-koulutuksesta tai
d) infografiikkatyöpajasta,

tiedät kyllä mitä tehdä. :)

Sunday, February 11, 2018

Neuvoja somen sisällöntuottajille

Viime kesänä sain mailin Jonna Nikulalta, joka teki OAMK:ssa opinnäytetyötä someammattilaisista.

Hei,
Olen 23 vuotias Business Information Technology opiskelija Oulun ammattikorkeakoulusta ja teen (opinnäytetyötäni varten) tutkimusta sosiaalisesta mediasta ammattina suomessa. Pää metodina tiedonkeräämisessä tutkimuksessani/opinnäytetyössäni toimiii alle linkattu kysely. Kyselyyn vastataan anonyymisti ja arvostaisin
todella paljon, jos voisitte käyttää muutaman minuutin siihen vastaamiseen.
Opinnäytetyöni tuloksista kiinnostuneille, työn tulokset ovat luettavissa
syksyllä suomen ammatikorkeakoulujen yhteisestä theseus palvelusta (http://theseus.fi/), jossa valmis opinnäytetyöni julkaistaan. Opinnäytetyöni otsikko, jolla sen voi syksyllä theseus palvelusta löytää on Creating content for social media as a profession in Finland.

Kiitos jo etukäteen ja hyvää kesää,Jonna NikulaOAMKBusiness Information Technology

Aloin miettiä, joko opinnäytetyö olisi valmis ja löysinkin sen. Opparista selvisi, että Jonna oli pyytänyt vastauksia seuraavista yrityksistä: Kuulu, Someco, Splay Suomi, Sometek, Aller Media, Someworks, Somevaikuttajat, Viestintä Piritta, Piilotettu Aarre, Hehku marketing, Creative gorilla, Paper planes ja Suomen digimarkkinointi. Itse haastoin myös Yhteisömanageri-ryhmän jäseniä vastaamaan. Koska vastaukset annettiin anonyymisti, se, ketkä ovat vastanneet ei kyselystä selviä, mutta yhteensä Jonna oli saanut 29 vastausta.

Minusta mielenkiintoisin kysymys oli se, jossa kysyttiin

Millaisia neuvoja antaisit jollekulle, joka harkitsee ammattia sosiaalisen median sisällöntuottajana


Oppari oli enkuksi, joten käänsin vastaajien vinkit Google translaten avulla suomeksi.


  • On tärkeää, että olet kiinnostunut siitä, mitä teet (6 vastaajaa)
  • Ole aktiivinen somessa (4 vastaajaa)
  • Opettele jatkuvasti uusia asioita ja kehitä taitojasi somessa (4 vastaajaa). 
  • Omasta blogista voi olla apua (3 vastaajaa) 
  • Tuo oma persoonallisuutesi esiin sosiaalisessa mediassa (3 vastaajaa)
  • Rakenna ympärillesi verkosto (3 vastaajaa)
  • Ole utelias (3 vastaajaa)
  • Kokeile uusia asioita (2 vastaajaa)
  • Seuraa aktiivisesti sitä, mitä somessa tapahtuu (2 vastaajaa)

  • Rajoita somen käyttöä, ettet polta itseäsi loppuun 
  • Älä keskity vain seuraajiesi määrän laskemiseen
  • Opi vetämään rajat julkisen ja yksityisen somen käyttösi väliin
  • Ole kärsivällinen 
  • Älä kopioi muita
  • Muista, että ammattimainen sisällöntuottaminen someen on hyvin erilaista kuin se, miten yksityishenkilöt käyttävät sosiaalista mediaa. 
  • Opi analysoimaan kohderyhmääsi.

Millaisia neuvoja SINÄ antaisit somen sisällöntuottajille?

Sunday, January 28, 2018

Presidenttiehdokkaat somessa vuonna 2018

Tämä kuukausi on ollut yksi yritykseni kiireisimmistä: parin ekan viikon aikana annoin haastatteluita ja pari viime viikkoa on mennyt CMADin kanssa. Ruuhkasta johtuen en ehtinyt ottaa kaikkea iloa irti haastatteluista, joten palaan niihin viiveellä.

Ilkka haastatteli minua, Harto Pönkää ja Somecon Mikko Vieriä siitä, miten hyvin kampanjoissa on hyödynnetty somea.

A post shared by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on


Kaikkien ehdokkaiden kaikkien somekanavien läpikäymiseen olisi mennyt liikaa aikaa, siksi hyödynsin Underhoodin tekemää vertailua.


 

Tsekkaa mitä Underhood kertoo sinun ehdokkaastasi.

Instagramia ehdokkaat eivät ole Underhoodiin liittäneet. Heillä olisi ollut siellä paljon petrattavaa: kukaan heistä ei pääse tänäänkään Instagramin top9-kuviin.















Top-kuvat: sossuryseamk, mtvuutiset, mhautakangas, minnamariia, hopiasofia, viima.lampinen, ylekioski, annetti14 ja mechanicalrain.

Seurasitko sinä vaalikamppiksia somesta ja mitä huomioita sinä niistä teit?


Friday, January 26, 2018

Finnair on somessa hyvin esillä henkilöstön toimesta

Tällä hetkellä kaikista katsotuin CMADFI-striimitallenteessa esiintyy Finnairin Ami Niemelä. Esitys on katsottu jo 746 kertaa!

Ami ei ole esiintymislavoilta tuttu, mutta esiintyä hän toki osaa. Palautteissa hänen esitystään on kommentoitu mm. näin:
  • Todella hyviä puhujia päivän loppuun, kakki tykitti asiaa ja kaikkia olisi mielellään kuunnellut enemmänkin. Erityismaininta Ami Niemelälle ja Hanna Takalalle! 
  • Ami oli iloinen ja hyväntuulinen virkistys! Tällaisia puhujia lisää, jotka aidosti ovat tehneet asioita etukenossa ja uudistushakuisesti.
  • Eniten pidin Ami niemelän ja retkipaikan Antti Huttusen puheenvuoroista. Sain paljon eväitä omaan työhöni sovellettavaksi 
  • Ami Niemelällä konkreettinen puheenvuoro työntekijälähettilyydestä
Anna sinäkin palautetta:

Katso Amin esitys



ja siihen liittyvät diat:


Sosiaalisen median rooli organisaation strategian jalkauttamisessa_ cmadfi18 from Ami Niemelä

Kun juttelimme esityksestä CMADFI Extrassa, eli tiistain epäkonferenssissa, totesimme, että Amin esitys teki todella hyvää Finnairin työnantajamielikuvalle. Saimme kuulla, miten hyvä henki siellä oikeasti vallitsee. Totta onkin, että edellytys työntekijälähettilyydelle on se, että ihmisillä on työpaikalla hyvä olla, niin hyvä, että siitä tekee mieli kertoa muillekin.

Ami kertoi työntekijälähettilyydestä myös Facebook live -lähetyksessämme:

Thursday, January 25, 2018

Epäkonferenssit ja case Cycling for libraries

Järjestin tällä viikola elämäni ensimmäisen epäkonferenssin. Valmistellessani sitä yritin googlata aiheeseen liittyviä ideoita ja vinkkejä, mutta vaikeaa se oli. Tällä viikolla törmäsin Twitter-keskustelussa Mace Ojalaan, joka oli myös kiinnostunut epäkonferensseista ja lyhyen twiittailun jälkeen pyysin häneltä haastattelua aiheesta.

Ja voi pojat, millaiset vastaukset hän antoikaan!

Hei Mace! Kuka olet ja missä vaikutat? 

Moi. Olen toiselta uraltani akateemikko Kööpenhaminassa, ensimmäisen olin kirjastosetä Helsingissä. Tutkin tietokoneohjelmistoja kulttuurintutkimuksen ja teknologian tutkimuksen näkokulmista, ja filosofia on tietenkin kaiken pohja. Kirjastosetänä olin yleisissä kirjastoissa.

Kerrotko, mikä epäkonferenssi on ja miksi olet kiinnostunut niistä? 

Epäkonferenssi on vähän kuin post-modernismi, ja määrittyy sen kautta mitä se ei ole.

Epäkonferenssi on tapahtuma jolla on kenties samat tarkoitusperät kuin konferenssilla, mutta joka irtisanoutuu konferenssin muodosta.

Olen kiinnostunut epäkonferensseista koska en pidä hegemonioista ja siitä että ideat ovat valmiita, tai että historia on jotenkin päättynyt. Olen kiinnostunut epäkonferensseista, koska haluan sitä mitä ihmiset yrittävät konferensseilla saavuttaa. Tämä tietenkin vaihtelee, mutta ainakin toistensa tapaaminen, ideoiden vaihtaminen, uusien perspektiivien saaminen, ja myös maiseman vaihto on syytä mainita. Jätän lukijan tehtäväksi miettiä miksi ihmeessä konferensseja järjestetään. En kuitenkaan ole vakuuttunut että johonkin huoneeseen matkustaminen (etenkään lentomatkustaminen) olemaan hiljaa ja käymään aikarajoitettuja "keskusteluja" on ainoa keino saavuttaa mitä saavutettavissa on.

Olen varma, ja jokainen muukin ihminen on varma, että maailma on mielenkiintoisempi paikka jossa voi tehdä muutakin kuin seurata powerpoint-esityksen etenemistä, toivoa että esitetyt kysymykset ovat itselle relevantteja, ja toivoa että väliajalla tarjoiltavat pikkupurtavat olisivat tällä kertaa jotenkin kiinnostavia.

Tiedämme hyvin, ja pomommekin tietää, että konferensseissa käymisen suurin arvo on ihmisten tapaaminen (väittämä jonka olen valmis haastamaan). Miksi kuitenkin oikeutus ja perustelut käyttää aikaa ja rahaa konferensseissa käymiseen perustuu listaukseen siitä mitä aiheita joku on luvannut powerpoint-esityksen siivittämänä toimittaa?

Millaisiin epäkonferensseihin olet osallistunut? 

Olen osallistunut pieniin ja suuriin konferensseihin, pecha kuchiin, sekä jokusiin ns. barcampeihin, illanviettoihin, kokouksiin, kirjoitusretriitteihin sekä työpajoihin, tosin sanaa työpaja käytetään houkuttelemaan ihmiset kuuntelemaan powerpointteja. Arvostan suunnittelijoita, ohjelmoijia, taiteilijoita ja järjestöihmisiä koska nämä ovat yhteisöjä joiden tiedän tunnistaneen ettei kokoontuminen kuuntelemaan jotain puhujaa ole välttämätöntä.

Entä millaisen epäkonferenssin olet itse järjestänyt? 

Minä ja Jukka Pennanen pistimme pystyyn Cycling for libraries epäkonferenssin, joka on kansainvälinen pyörailyepäkonferenssi kirjastoammattilaisille. Kun idea leikkisästi heitettiin ilmoille, alunperin paljon pienemmässä mittakaavassa, se lähti lapasesta saman tien. Tästä haluan kiittää Jukkaa ja hyvin erikoista suhdettamme meidän välillämme kollegoina ja ystävinä. Cycling for librariesin eskaloitumista ei voinut estää, ja pian olimme tulleet, osin rakkaudesta ammattiamme kohtaan, osin järkeillen, ja kenties osin uhosta, järjestää tämän ennenkuulumattoman pyöräilyepäkonferenssin sadalle ihmiselle Kööpenhaminasta Berliiniin.

Tapahtuman järjestämiseen on osallistunut satoja henkilöitä erilaisissa rooleissa, ja Cycling for libraries onkin ihmiskeskeinen tapahtuma, jossa organisaatiot näyttelevät taustaroolia. Arvopohjamme on humanistinen. Koko tarina on liian pitkä, monipolvinen ja ristiriitainen tässä tiivistettäväksi, ja miksi sitä pitäisikään tiivistää?



Kehoitan kiinnostuneita katsomaan netistä videoita ja tuhansia valokuvia tapahtumistamme. Lämmin ja voimakas henki välittyy niistä hyvin. ja ennenkaikkea ottamaan yhteyttä satoihin Cycling for librariesiin osallistuneihin kirjastoammattilaisiin ja kysymään heidän omia kokemuksiaan ja muistojaan. Jokainen heistä kertoo eri version Cycling for librariesista, ja millaista osallistuminen tai järjestäminen on heille ollut ja mitä he ovat kokeneet ja saaneet.

Alkuperäinen impulssimme oli kyllästyminen siihen ettei ammattimme tapahtumia erottanut toisistaan ja tylsään kököttämiseen joka ei johda yhtään mihinkään. 

Ja siihen miten vähän ammattilaisten välisiltä tapahtumilta on lupa odottaa. Tämä on minusta loukkaavaa sekä henkilöitä, että ammattiamme kohtaan. Kysymys joka on aina esitettävä on tämä: jos osallistun konferenssiin tällä viikolla, miten seuraava maanantaini jolloin palaan työpaikalleni on erilainen kuin jos en olisi osallistunut? Tämä on myös velvoite joka järjestäjän on kohdattava, ja pystyttävä vastaamaan: miten näiden kaikkien ihmisten seuraava työpäivä (ja tietenkin sitä seuraavat päivät) on erilainen mikäli he päättävät osallistua. Mitä meillä on tarjottavaa?

Cycling for libraries on järjestetty monta kertaa, ensimmäinen päätapahtuma kulki Kööpenhaminasta Berliiniin 2011. Seuraavina vuosina kuljimme Vilnasta Tallinnaan, Amsterdamista Brysseliin, Montpellieristä Lyoniin ja Oslosta Aarhusiin. Päätapahtuman koko on 100 kirjastoammattilaista (arviolta 9 tonnia polkupyörineen), ja lisäksi osallistujat ovat järjestäneet lukuisia pienempiä tapahtumia Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Hikeä on virrannut, kirjastoja vierailtu, renkaita paikattu, mediahaastatteluja annettu, silmäätekeviä tavattu, merkityksellisiä ystävyyksiä solmittu, ja ammattilaisina kasvettu.



Olen strukturalisti ja dekonstruktionisti, ja kiinnitän siis paljon huomiota rakenteisiin. Epäkonferenssin järjestäjän tehtävä onkin asettaa erilaisia palikoita siten, että hyvä ja arvokas epäkonferenssi todennäköisesti tapahtuu. Eräs pyöräilyepäkonferenssiin liittyvä piirre, jonka tajusimme vasta myöhemmin, on sen otantamekanismi; millaisia kirjastoammattilaisia pyöräilyepäkonferenssi vetää puoleensa? Voin kertoa, että he eivät ole tyypillisiä konferenssikököttäjiä.

Siksi toivonkin että olisi olemassa paljon erilaisia tapahtumia jotka vetäisivät puoleensa erilaisia ihmisiä. 

Cycling for librariesia aloittaessamme emme tienneet mitä olimme tekemässä, mutta meille oli ilmiselvää mitä on tehtävä. Uskon että tämänkin lukija intuitiivisesti joko ymmärtää, tai ei ymmärrä mikä Cycling for librariesin ydin on, ja mistä on kyse. Olemme loputtoman kiitollisia sekä järjestäjien että osallistujien puolesta kaikkeen tukeen jota Cycling for libraries on koskaan saanut. Tukea on monenlaista, mutta "hullun" (lue: terveen) epäkonferenssimme ehdottaman vaihtoehtoisen vision vakavasti ottaminen ja eteenpäin auttaminen on niistä kaikkein arvokkain.

Pitäisikö epäkonferensseja järjestää enemmän? Miksi? 

Minua ei sinänsä kiinnosta järjestetäänkö konferensseja enemmän tai vähemmän, tai miksi niitä kutsutaan. Minua kiinnostaa miksi haluamme kokoontua yhteen, mitä kuvittelemme voivamme sillä saavuttaa, ja mitkä olisivat joitain hyviä tapoja saavuttaa ne tavoitteet, tai jotain muuta arvokasta. En halua vähempää konferensseja, tai edes vähempää esityksiä, luentoja tai kysymyssessioita. Haluan yhteisöillemme monipuolisuutta.

Paljon kiitoksia ajatuksia herättävästä haastattelusta Mace ja antoisia tapahtumia jatkossakin! 

Tunnetta, kokemusta ja dataa - uusia avaimia käteen somemanagereille

Nyt on ohitse sekä CMADFI että turhan pitkäksi venynyt suunnittelematon blogitaukoni. Tapahtuman järjestelyn ohessa ylläpidimme tällä kerralla myös cmad-blogia, enkä sitten ehtinyt enää blogata tänne, etenkin, kun vastasin vielä moniin haastatteluihin. Mutta täällä ollaan taas!

CMADFI on niin iso juttu, että siitä riittäisi hyvin paljon kerrottavaa ja kommentoitavaa. Siitä kertominen tuntuu siltä, kuin yrittäisi sylkäistä suustaan elefantin, siksi ajattelen, että kerron siitä pikku hiljaa, pala kerrallaan ja ilman paineita. Kaikkea en kuitenkaan pysty kertomaan, parempi siis kertoa edes jotain.

Tänään on ensimmäinen CMADin jälkeinen torstai. Maanantaina toivoimme, että osallistujat jakaisivat torstaisin cmad-sisältöjä ja -muistoja #taantumacmad-häsällä. Hiljaista on toistaiseksi, mahtavatkohan muutkin kärsiä ähkystä: on vaikea lähteä liikkeelle, kun kerrottavaa on niin kauheasti?

Tapahtumassakin mulla oli kädet täynnä töitä, enkä ehtinyt
a) juuri somettaa
b) ottaa paljon kuviakaan

Mutta onneksi muut ehtivät! Kiitos teille!

Mutta tänään minun piti siis laittaa jotain sisältöä jakoon. Koska valikoimaa ei ollut paljon, luotin Instagramissa hyvän kuvan sijaan tarinaan. Käy katsomassa Annan koskettava puhe.

Marko Pyhäjärvi kertoi puheessaan siitä, että Facebookissa toimivat tietynlaiset kuvat: pitää olla ihmisiä, tunnelmallista paikkaa ja amatöörimäistä otetta. Puheessaan hän kertoo kokemuksiaan Facebook-markkinoinnista ja jakaa paljon hyviä vinkkejä. Katso itse, mitä hän puhui:



Siinä missä Marko luotti omiin hyvii käytäntöihinsä, Underhoodin Sami Kuusela iski pöytään isoja lukuja: Underhoodissa on analysoitu miljoonia somepäivityksiä ja huomattu, millaiset päivitykset toimivat parhaiten:



 Samin mukaan pitkät päivitykset toimivat hyvin, joten tein sitten ennätyspitkän päivityksen:



Jäikö sulle CMADista käteen joku juttu, jota ehdit jo testata käytännössä tai jota aiot testata pian?
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...