Monday, February 29, 2016

Sata ja yksi naista Wikipediaan 8.3.2016

Wikimedia Suomi ry, Kiasma ja Helsigin yliopiston kirjasto järjestävät ensi viikolla Wikipedia-talkoot Helsingissä. Tarkoitus on korjata vinoumaa henkilöartikkeleiden määrässä: artikkeleista vain 17% käsittelee naisia.

En itse pääse kyseisiin talkoisiin, joten ajattelin talkoilla itsekseni ja tehdä sivun yhdestä naisesta. Mutta kenestä minä sen tekisin, sen päätät sinä!

 


Tee ehdotuksesi alla olevan lomakkeen kautta (tai tästä linkistä). Valitsen ehdotuksista joko


  1. eniten ääniä saaneen naisen tai
  2. parhaat perustelut saaneen naisen tai
  3. naisen, jonka itsekin haluan eniten saada Wikipediaan.


 

Tuesday, February 23, 2016

#CMADFI-palauttetta ja cmadfi-lounas huhtikuussa

Pyysin CMADFI-tapahtumasta palautetta – ja sainkin sitä varsin paljon, 60 vastaajaa kertoi ajatuksiaan. Kaikkia ei voi kaikessa tietenkään miellyttää, mutta yleisesti osallistujat olivat aika tyytyväisiä, keskiarvo oli lähes kiitettävä (8,62), 10% vastaajista antoi täyden pisteet ja vain yksi antoi kokonaisarvosanaksi kuutosen. Minua tietysti kiinnosti, mikä tapahtumassa tökki kutosen antajaa ja löysin selityksen: vastaaja tulee paikalle ensi kerralla vain, jos huomaa, että ohjelmassa on "vähemmän puheita, enemmän keissejä ja enemmän workshop-tyyppistä toimintaa".

Hän ei ole suinkaan ainoa, joka kaipaa osallistavaa toimintaa ja työpajoja. "Työpaja" voidaan toki ymmärtää monella tavalla, mutta minä ymmärrän sen siten, että joukko ihmisiä kerääntyy yhden pöydän ääreen miettimään jotain ongelmaa. Koska työpajoja on toivottu ennenkin, esitinkin tämän vuoden pääsponsoreille, että he voisivat tehdä jonkin sortin osallistavaa toimintaa siten, että he käyttäisivät ensimmäisen vartin puheenvuoronsa ongelman esittelyyn ja seuraava vartti menisi siihen, että osallistujat miettivät ongelmaan ratkaisua. 300 ihmisen osallistaminen, olkoonkin vaan ammattiosallistajia eli yhteisömanagereita, ei kuitenkaan heitä houkutellut, vaan he valitsivat mieluummin sen vaihtoehdon, että pitivät kaksi tavallista puheenvuoroa.

Jos tapahtuma säilyy jatkossakin näin isona, emme varmaankaan tule jatkossakaan näkemään saman pöydän ääreen kokoontumisia, vaan joudumme ottamaan käyttöön jonkin osallistavan työkalun. Jos olet osallistunut (tai järjestänyt) jotain isoa tapahtumaa, jossa on menestyksellä ideoitu jotain asiaa porukalla, kerro! Mulla on mielessä pari työkalua, jota voisimme ehkä käyttää, mutta niiden käyttö vaatisi tietysti sponsoreilta niitä oikeita ongelmia, joita voisimme ratkaista.

Tietenkin pöydät olivat nytkin käytössä lounaalla, kahvitunneilla ja jatkoilla ja siellä kukin sai ratkaista itselle tärkeimpiä ongelmia kollegoiden kanssa.



Eilisessä chatissa mietimme myös tapahtuman markkinointia – miten saisimme entistä useamman yhteisömanagerin tunnistamaan, että tämä tapahtuma on tarkoitettu myös hänelle? Juha Jalonen ehdotti, että cmadfi-aktiivit alkaisivat järjestää cmadfi-lounaita ympäri Suomea ja minä taidan ostaa ajatuksen :). Ajankohta olisi joka puolella Suomea sama, kuukauden 4. maanantai ja lounaiden satoa voisimme käydä sitten läpi tuoreelta #cmadfi-Twitter-chatissa. Seuraava chattipäivä osuu pääsiäismaanantaille, joten eka mahdollinen lounaspäivä on huhtikuussa, ma 25.4.2016 ja kellonaika on 11.00-12.00. Jos haluat isännöidä/emännöidä #cmadfi-lounaan paikkakunnallasi, kerro minulle, niin pysyn kartalla! Lounaan järjestäminen tarkoittaa käytännössä asiasta twiittailua, tuttujen houkuttelua paikalle, paikan valintaa ja pöydän varausta, jokainen toki maksaa lounaansa itse. Ja siellä lounaspöydässä voi sitten kukin vetää ihan sellaisia työpajoja kuin haluaa :).

Tämän bloggauksen loppuun kerron vielä, mitkä olivat teidän hauskimpia CMADFI-muistoja.



Tuesday, February 16, 2016

Miten LinkedIn:ssä jaetaan linkki?

Viime päivinä on kaivattu markkinajargonin sijaan konkreettisempaa puhetta (asiasta bloggasivat Tarja Virmala ja Sanna Jylänki). Konkretia on minun toinen nimeni ja rautalankaakin löytyy käsilaukusta, ja siksi annan tällä kertaa ohjeet siihen, miten LinkedIn:ssä jaetaan linkki:
  1. kopioi (Copy) artikkelin www-osoite
  2. mene LinkedIn:in Home-sivulle
  3. klikkaa kohdasta Share an update
  4. liitä (Paste) linkki aukeavaan laatikkoon
  5. odota, että laatikon alle tulee artikkeliin liittyvä kuva ja teksti
  6. poista linkki laatikosta ja kirjoita siihen sen tilalle teksti, joka selittää miksi halusit ko. linkin kontakteillesi jakaa
  7. Jos linkki liittyy johonkin ihmiseen tai yritykseen, kannattaa tägätä ne mukaan. Se tapahtuu kirjoittamalla ensin @-merkki ja sen jälkeen nimi. Kun kirjoitat esimerkiksi @Johanna, sinulle aukeutuu valikko kaikista tuntemistasi Johannoista. Yritys tägätään samalla tavalla, esim. @Nokia.  
  8. Voit jakaa päivityksen monella tavalla. Oletuksena on valittu Public (jota suosittelen), mutta halutessasi voit jakaa linkin vain omille kontakteillesi. Jos olet linkittänyt Twitter-tilisi LinkedIn:iin, linkki menee halutessasi sekä LinkedIn:iin että Twitteriin. Twitterissä vain tulee merkkimäärä vastaan, joten päivityksestäsi menee Twitteriin vain ensimmäiset noin 120 merkkiä. Jos olet tägännyt kuvaukseen ihmisen, joka on yhdistänyt Twitter-tilinsä LinkedIn:iin, twiittiisi tulee automaattisesti oikea Twitter-handle.
  9. klikkaa Share



Jos haluat harjoitella, voit vaikka jakaa linkin tähän bloggaukseen :).

Thursday, February 11, 2016

Sometarinoita mä metsästän eli yhden hatun tarina

Nappasin vastikään mukaani Aikalaisen, jonka kannessa Anne Kalliomäki haastoi punaisen lankakeränsä kanssa työnhakijoita tekemään taidoistaan tarinan. Keskeistä on, että tarina näkyy esimerkiksi yrityksen tuotteissa, työasuissa jai tilaisuuksissa. Annen Tarinakoneen maskotti on Tarinalammas. Punaisia langanpätkiä roikkuu muuten Annen käyntikorteissakin, eli hänen tapaamansa ihmiset saavat myös pienen palan Tarinalampaan tarinaa.

Jutussa Tiina Nilsson kuvasi itseään "oman elämänsä Pelle Pelottomaksi, joka tekee asioita ja innostuu niistä". Tarinaelementin avulla hän toivoo jäävänsä paremmin työnantajien mieleen. Kirsi Alanen, jolla on kangasagentuuriyritys, ei pitänyt sanasta agentti, kunnes yhdisti sen etsivään, joka suurennuslasin kanssa metsästää asiakkailleen sopivia kankaita ja voilà - sopiva tarina oli löytynyt!

CMADFI:ssä käyttämäni hattu herätti kiinnostusta erikoisen ulkonäkönsä vuoksi, mutta hattuun liittyy tietysti myös tarina: hankin sen itselleni matkamuistoksi ollessani Itävallassa loppuvuonna 2012 tutkimassa sitä, miten autoteollisuus hyödyntää sosiaalista mediaa asiakkaiden kanssa innovoimiseen. Tutkijavaihtoni Grazin Virtual Vehiclessä liittyi osana TTY:n Soita-hanketta.


A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on


En tiedä harrastiko hatun edellinen omistaja myös metsästystä, mutta keräilijä hän ainakin oli: hatussa on erilaisia muistoja paikoista, joissa hän on vieraillut. Metsästyshattuni kanssa minä  taas etsin tarinoita, joita voin käyttää somekoulutuksissani, kolumneissani, bloggauksissani, somepäivityksissäni ja niin edelleen. Räätälöin koulutukseni niin, että kun esimerkiksi tammikuussa koulutin Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoita siinä, miten he voivat kertoa työstään somessa, panin päähäni heidän hattunsa ja etsin esimerkkejä, joihin he voisivat samaistua.




Jos haluat tutustua paremmin somekokoelmiini, löydät niitä esimerkiksi Pinterest-tililtäni, Instagram-tileiltäni, twiiteistäni ja Facebook-päivityksistäni. Vai haluatko, että alan tutkia, miltä some näyttää teidän hattunne alta?

MUOKS: Anne kommentoi hattutarinaani ja täydensi sitä hieman: metsästyshatun avulla löydän myös piilotettuja aarteita ja neuvon asiakkaita, miten he voivat omansa löytää.

Thursday, February 4, 2016

Nuoret chattaa somessa, HS:n tuore tutkimus

Helsingin Sanomat tutki joulukuussa TNS Gallupin kanssa suomalaisten nuorten somen käyttöä. Kyselyyn vastasi 558 15-35-vuotiasta suomalaista. Selvisi, että siinä missä kolmekymppiset kirjoittavat statuspäivityksiä Facebookiin, nuoremmat suosivat yksityisempää viestittelyä ja käyttävät esimerkiksi Whatsappia ja Snapchatia kaverin tai kaveriporukan kanssa viestintään. Puolet 15-20-vuotiaista käyttää Whatsappia lähes koko ajan, kun taas 21-29-vuotiaista niin tekee vain vain 19% ja 30-35-vuotiaista vain 8%.

Samasta ilmiöstä kirjoitti muuten myös viime vuonna ilmestynyt Mitä se sulle kuuluu? -kirja. Olen viime aikoina jakanut somessa kirjasta tekemiäni visuaalisia muistiinpanoja.

Suosituin somepalvelu oli YouTube, jota kaikista kyselyyn vastanneista käytti viikottain 82%. Omia sisältöjä sinne tuotti nuorimmista 13%, parikymppisistä 20% ja kolmikymppisistä 10%.

Facebookia käytti vähintään kerran viikossa 80% vastanneista ja päivittäin 66% alle 20-vuotiaista ja 73% 21-29-vuotiaista. Omia sisältöjä sinne tuotti nuorimmista 40%, parikymppisistä 72% ja kolmikymppisistä 80%.

Viikottain Instagramia käytti kaikista vastaajista 42%, päivittäin 62% alle 20-vuotiaista ja 33% 21-29-vuotiaista 33%. Omia sisältöjä nuorimmista tuotti Instagramiin 84%, parikymppisistä 56% ja kolmikymppisistä 41%.

Kaikista kyselyyn vastanneista Twitteriä käytti viikottain 24%. Nuorimmista 32% twiittasi, parikymppisistä 28% ja kolmikymppisistä 17%.

Kaikista vastaajista 21% käytti Snapchatia viikottain. Alle 20-vuotiaista 47% käyttää Snapchatia päivittäin, 21-29-vuotiaista 11% ja kolmekymppisistä vain 2%. Omia sisältöjä snäppäsi nuorimmista 65%, ja 17% parikymppisistä. Kolmikymppiset eivät snäpänneet lainkaan itse.

Google+:aa käytti vastaajista 16%, Redditiä ja Twitchiä 14%, Tumblr:ia 13% ja Pinterestiä 12%.

Tutkin nuorten somen käyttöä erityisesti huhtikuussa pitämääni koulutusta varten, jolle Emma-akatemia on antanut aika lennokkaan nimen:

Miten ”kyttäät” teiniä somessa – Mitä vanhemman pitää tietää sosiaalisesta mediasta


Kyttäämisen sijaan yritän opettaa vanhemmat ymmärtämään somen erityispiirteitä ja sitä, miten he voivat tukea lastaan sen käytössä. Siinä missä nuoret ovat teknisesti vanhempiansa näppärämpiä, heillä on vielä puutteita siinä, miten mediaa luetaan. "Pakollisen pelottelun" lisäksi lupaan kertoa myös somen hyvistä puolista. Koulutus järjestetään  23.4.2016 Helsingissä ja vaikka se on tarkoitettu ensisijassa teinien vanhemmille, mutta saa sinne muutkin kiinnostuneet tulla. :)

Monday, February 1, 2016

Yhteisömanagerikyselyn tulokset julkaistiin #cmadfi:ssa

Linda Saukko-Raudan summaus kyselyn tuloksista
Voitte kuvitella, että CMADFIl-tapahtuman järjestämiseen on mennyt tunti jos toinenkin. Siksi ei ole ehkä ihme, että oma esitykseni, toisen yhteisömanagerikyselyn tulokset, valmistui vasta tapahtumaa edeltävänä viikonloppuna. Julkaisin kyllä paloja tuloksista pitkin syksyä, ns. twiitti kerrallaan, mutta viimeiset vastaukset kävin läpi vasta viime metreillä.

Mitä sitten selvisi?

No muun muassa se, yhteisömanagerit ovat aika erilaisia. Heillä on erilaisia titteleitä, he työskentelevät sisäisten tai julkisten yhteisöjen parissa, käyttävät erilaisia työkaluja ja heillä on erilaisia yhteisöön liittyviä tavoitteita. Toiset tekevät työnsä yksin, toisilla on jopa yli 10 hengen tiimejä, joissa on ihmisiä eri puolilta organisaatiota.

Heidän yleisimpiä työtehtäviään ovat:

  • Teen tila/statuspäivityksiä (96,1%) 
  • Otan kuvia / Neuvon yhteisön jäseniä (80,4%) 
  • Käytän viestinnässä yhteisön tuottamaa sisältöä (76,5%) ja
  • Kerään talteen yhteisön toiveita (74,5%)

Ulkoisen yhteisön kanssa käytettiin eniten

  • Facebookia (86%), 
  • Twitteriä (82%), 
  • YouTubea (78%) ja 
  •  Instagramia (59%)

Sisäisen yhteisön kanssa taas käytetyimpiä olivat

  • Skype (63%), 
  • Facebook (51%), 
  • Whatsapp (49%) ja 
  • Twitter (43%)

Katso esitykseni SlideSharesta:



 tai YouTubesta:




Teen kyselyn uudestaan taas ensi syksynä ja tänä vuonna se on aiempaa helpompaa: näin moni on jo luvannut vastata siihen :).

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...