Pages

Tuesday, December 22, 2015

Vuoden viimeinen Twitter-chat #CMADFI

Ensi viikolla on jo vuoden viimeisen #CMADFI-Twitter-chatin aika. Chattihan pidetään aina joka kuukauden 4. maanantai ja nyt se osuu keskelle monen joululomaa. No eiköhän siellä toimistossakin joku välipäivinä ole, ja voi olla etteivät palaverit häiritse siellä chattiin osallistumista niin paljon kuin yleensä. Eli ehkä saadaan hiljaisesta ajasta johtuen yleisöryntäys chattiin? No, se jää nähtäväksi, mutta vedän tämän chatin vähän eri tapaan kuin aiemmat. Eli tällä kertaa en kutsu chattiin vieraita, enkä kerro kysymyksiäkään etukäteen. Teema liittyy kuitenkin tämän vuoden kohokohtien muisteluun ja ensi vuoden ennustamiseen. Miettikää etukäteen ilmiöitä, kamppiksia ja yhteisönjohtamiscaseja, jotka ovat toimineet joko tosi hyvin tai tosi huonosti. Myös te voitte ehdotella kysymyksiä joko tämän bloggauksen kommenteissa tai chatin aikana ns. lennossa.

Eli jutellaan lisää teemasta ensi viikon maanantaina, 28.12.2015 kello 14.00-15.00!

Ohjeet osallistumiseen:

  • liitä jokaiseen twiittiisi vastauksesi numero (V1, V2...) ja chatin tunnus #cmadfi 
  • kuva ois kiva (jos haluat, että twiittisi erottuvat joukosta)
  • chattia kannattaa seurata Twitterin haun kautta

Mutta ennen ensi viikkoa...


Piilotettu aarre merirosvoineen toivottaa sinulle hyvää joulua!
Posted by Piilotettu aarre on Friday, December 18, 2015

Wednesday, December 16, 2015

Käsityöläiset, muusikot ja taitelijat somessa

Kävin eilen Kiuruvedellä kouluttamassa Taiteesta tuotteeksi -hankkeen tilaisuudessa. Hankkeella on kohtuullisen laaja kohderyhmä: käsityöläiset, muusikot ja taiteilijat. Minua pyydettiin kertomaan heille siitä, miten he voisivat hyödyntää somea markkinoinnissa. Ennen minua blogeista ja bloggaamisesta kertoi Eija Rasanen, jolla on ollut jo yli 10 vuotta käsityöaiheinen blogi. Nykyään hän bloggaa myös työnsä puolesta, hän on toiminnanjohtaja Taito Ylä-Savo ry:ssä.

Tein Eijan esityksestä lennossa visuaaliset muistiinpanot Instagramiin.



Koska tämä oli ensimmäinen kerta, kun koulutin somea käsityöläisten, taiteiljoiden tai muusikoiden näkökulmasta, sain etsiä uusia esimerkkejä peräti kolmelta alueelta. :)
Mainostan koulutuksiani räätälöidyiksi ja nyt minulla onkin hyvä tilaisuus näyttää, mitä se räätälöinti käytännössä tarkoittaa.

Koulutusta valmistelin ensimmäistä kertaa Instagramissa, eli osan materiaaleista ja käyttämistäni esimerkeistä löydät #taiteestatuotteeksi-häsältä. Aiemmin olen käyttänyt koulutusvalmisteluissa enemmän Twitteriä, mutta koin, että Instagram toimii koulutuksen kohderyhmässä Twitteriä paremmin. Uutta oli sekin, etten hihkunut uudesta koulutusmatskustani eilen missään muualla kuin Instagramissa. Vuorokauden aikana esitys keräsi pelkän Instan voimin 70 katselua. Kuka vielä sanoo, ettei Instassa voi jakaa linkkejä? :)


Käypä siis tutkimassa, millaisia neuvoja annoin - ja mitä samalla paljastin omasta someilustani:




Wednesday, December 9, 2015

Äänestysten järjestäminen Twitterissä

Twitter on vastikään esitellyt uuden ominaisuuden: mahdollisuuden järjestää äänestyksiä. Aluksi äänestyksiin sai vain kaksi vaihtoehtoa, mutta nyt vaihtoehtoja mahtuu jo neljä. Äänestysaikaa on peräti 24 tuntia, mutta äänestäjien määrää karsii se, että kaikki appsit eivät mahdollista vastaamista. Kyselyn ajankohta kannattaa harkita tarkkaan, jos siihen haluaa paljon vastauksia. Twitterin lisäksi sitä voi toki mainostaa muuallakin.

Kyselyn tekijä tai siihen vastaavat eivät muuten näe, ketkä kyselyyn ovat vastanneet, mikä antaa mielenkiintoisen mahdollisuuden kysyä asioita, joihin ihmiset eivät omalla nimellään vastaisi.

Olen kokeillut ominaisuutta #twittergallup-häsällä.

Aluksi kysyin kummassa twiittaajat vierailevat useammin, LinkedIn:ssä vaiko Instagramissa. Instagram voitti prosentein 59-41.

Sitten kysyin samaa asiaa Google+:n (39%) ja Snapchatin (61%) suhteen:


Kun kysyin ovatko seuraajani yhteisömanagereita tai työntekijälähettiläitä, sain vain kaksi(!) vastausta:

...kun taas 14 ihmistä kertoi, piirtelevätkö he papereiden kulmiin palavereissa:
Vertailtuani blogissani Tilastokeskuksen tutkimuksia YouTuben ja Wikipedian käytöstä, kysyin seuraajiltani, kummassa he vierailevat useammin:
Seuraavasta kyselystä unohdin häsän, mutta kysyin, mitä ihmiset tekevät tavattuaan mielenkiintoisen ihmisen:
Ja tällä viikolla kysyin, paljonko ihmiset käyttävät työaikaansa somessa:
A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on


Yli kaksi tuntia sometusta työaikana tuntuu tietysti taviksesta aika paljolta, mutta uskon, että vastaajien joukossa on some-kanavien päivittäjiä sekä työntekijälähettiläitä, joiden työtehtäviin some oleellisesti kuuluu.

Oletko sinä jo hyödyntänyt Twitter-kyselyitä?


Wednesday, December 2, 2015

Kuinka paljon suomalaiset kuluttavat Wikipediaa vs YouTubea?

Wikipedistinä minua kiinnostaa, kuka Wikipediaa oikein lukee. Tilastokeskus kysyi asiaa tutkiessaan suomalaisten netin käyttöä. Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat "viimeisen 3kk:n aikana" lukeneet Wikipediaa (tai vastaavia wikitietosanakirjoja): 

iän mukaan
91% 16-24v
90% 25-34v
86% 35-44v
75% 45-54v
58% 55-64v
31% 65-74v
14% 75-89v
72% 16-74v
66 % 16-89v

työssäolon mukaan
93% opiskelijoista
80% työssäoliojoista
29% eläkeläisistä

koulutuksen mukaan
46% perusaste
66% keskiaste
82% korkeaste

asuinpaikan mukaan:
76% pk-seutu
70% suuret kaupungit
65% kaupungit
59% maaseutu

sukupuolen mukaan:
68% miehet
64% naiset

Tilastokeskus kysyi myös YouTube/Vimeo-videoiden katselusta. Vertailin sitä, mitkä ryhmät katsovat enemmän videoita, mitkä taas lukevat Wikipediaa.


A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on


Videoita suosivat:
  • 16-24-vuotiaat 
  • opiskelijat
  • perusaste

Wikejä taas suosivat:
  • 45-89-vuotiaat
  • työläiset ja eläkeläiset
  • keskiaste ja korkeaste
  • naiset 
Muilla eroa ei joko ollut, tai ne olivat hyvin pienet (1-2 prosenttiyksikköä). Videoita ovat "viimeisen 3 kk:n aikana" katseltu seuraavasti:


iän mukaan
98% 16-24v
92% 25-34v
87% 35-44v
67% 45-54v
47% 55-64v
20% 65-74v
5% 75-89v
62% 16-74v
68 % 16-89v

työssäolon mukaan
97% opiskelijoista
76% työssäoliojoista
19% eläkeläisistä

koulutuksen mukaan
49% perusaste
64% keskiaste
70% korkeaste

asuinpaikan mukaan:
72% pk-seutu
65% suuret kaupungit
61% kaupungit
54% maaseutu

sukupuolen mukaan:
68% miehet
56% naiset

Tuesday, December 1, 2015

Kannattaako nuorison perässä juosta uusiin palveluihin, case Instagram

Viime aikoina somekonsulttien puheissa ja tiedotusvälineissä on noussut esiin niin monta uutta somepalvelua, että hitaimpia jo hirvittää. Ja mietityttää - pitäisikö meidänkin mennä Snapchattiin, Periscopeen, Tsuhun ja mitäs niitä olikaan, onko ne nyt niitä maailman parhaita palveluita, jotka ratkaisevat kaikki ongelmamme?

Siksi vähän jäitä hattuun. Jos olet jo onnistunut kasaamaan mukavan määrän kuulijoita palveluun x, älä nyt herran jestas unohda kommunikoida heidän kanssaan säntäillessäsi uusien palveluiden perässä.
Mieti, millaisia kohderyhmäsi ihmiset ovat ja missä he haluavat teihin törmätä. Se, että nuoret käyttävät kavereidensa kanssa Snapchattia ei kai tarkoita, että he haluavat kommunikoida siellä myös opettajien, työnantajien tai yritysten kanssa. Joillekin taas Facebook on se yksityisin paikka, jonne ei haluta edes työkavereita, joiden kanssa voi kommunikoida vaikka LinkedIn:ssä. Ja vaikka Whatsappissa viestitellään perheen kanssa, ei sieltä ehkä asiakaspalvelua ymmärretä etsiä. Tämä jos mikä olisi mielenkiintoista tietää: miten eri-ikäiset eri palveluita oikeasti käyttävät, ei se, ovatko he nyt "sattumalta käyneet jossain somepalvelussa kerran 3 kuukauden aikana" (vrt. Tilastokeskuksen uusi tutkimus).

Tein keväällä kyselyn Instagramin käyttäjistä ja saan siihen vastauksia yhä lähes päivittäin. Alle 20-vuotiaita vastaajia on nyt 348. Heistä 40% kertoi, etteivät he seuraa Instagramissa yhtään organisaatiota ja 47% kertoi, että heidän seuraamiensa tilien joukossa on organisaatioita vain 1-10%. Eli 87% ei seuraa joko yhtään yritystä tai seuraa vain muutamia. Vain 13 prosentilla vastaajista on seurattaviensa tiliensa joukossa yli kymmenesosa organisaatiotilejä ja yleisin syy, mikä on saanut heidät aloittamaan seuraamisen on "huvin vuoksi: sisältö on viihdyttävää".

Tulevissa Instagram-koulutuksissani kerron lisää siitä, miten eri-ikäiset Instagramia käyttävät.

PS.  Roope Salminen innostui Periscopesta, mutta kertoi olevansa "liian vanha" hallitsemaan enää isompaa määrää somepalveluita. Tämä tieto lohduttanee meitä sometätejäkin ;).

Friday, November 27, 2015

Instagramissa ajoituksella on väliä

Olen nyt jonkin aikaa ylläpitänyt kahta Instagram-tiliä ja villiintynyt yritykseni tilistä - sinnehän on jopa helpompi tuottaa sisältöjä kuin yksityistilille. :)

Tällä viikolla törmäsin hauskaan caseen. Eräs seuraamani Instagram-asiantuntija, Jenn Herman, kertoi, että Iconosquare on muuttumassa maksulliseksi - ja että muitakin vaihtoehtoja on. Repostasin kuvan - ja vähän yllätyin. Piilotetulla aarteella on alle 200 seuraajaa, mutta kuvasta on tykännyt jo 110 henkilöä. Jennillä taas on lähes 7000 seuraajaa mutta ko. kuvalla on vain himpun enemmän tykkääjiä: 114.

Me käytimme kuvissamme lähes samoja häsiä, mulla oli niitä vain yksi enemmän. Ratkaisevaa oli ajoitus: minä postasin pari tuntia myöhemmin, ja tavoitin siksi ko. avainsanoilla vähän aikaisemmin ne ihmiset, joita Jenn oli tavoitellut.


Eli kun tuotat sisältöä Instaan, ota huomioon sekä häsät että ajoitus.

PS. Jos haluat tietää ne Iconosquaren kilpailijat, niin...

Tuesday, November 24, 2015

Yritysten sisäiset keskustelualustat, mitä, miksi ja miten

Eilen oli jo kuudes #CMADFI-aiheinen Twitter-chatti. Chateissa on olleellista se, että ne pidetään aina samaan aikaan, jotta osallistujat eivät "eksy" ja voivat merkitä ajan kalenteriinsa. Olen valinnut ajan (kuukauden neljäs ma klo 14.00-15.00) niin, että se sopii useimmiten minulle, mutta eilen olin ongelmissa. Ely-keskus nimittäin kutsui Jari Parantaisen puhumaan paikallisille pk-yrittäjille ja se oli tilaisuus, jota en halunnut missata.

Siksi hoidin chatin tällä kertaa pelkän automatisoinnin varassa, mistä olin etukäteen varoittanutkin Jannea.

Jälkikäteen olikin sitten aika jännittävä nähdä, miten chatti sujui ilman minua. :)

Chatin aiheena olivat yritysten sisäiset keskustelut.

Osallistujat mainitsivat käyttävänsä/käyttäneensä seuraavia välineitä:
  • AAPO
  • Connection
  • Facebook Groups ja Facebook Messenger
  • Flowdock
  • IBM expertise locator
  • internal "Faces"
  • LinkedIn-ryhmät
  • Lync 
  • maili
  • Meetings 
  • Office 365 Groups 
  • puhelinsoitot
  • S4B 
  • Sametime-chat 
  • SharePoint
  • Skillhive
  • Skype ja Skype for business
  • Slack
  • Trello 
  • Twitter DM:t
  • Valo intranet
  • Verse
  • WhatsApp
  • Yammer

Pitkä lista!

Haasteita sisäisten viestintäjärjestelmien käytössä taas aiheuttavat:

Kulttuurimuutos -toisten mielestä muut ovat liian hitaita muuttumaan, toinen ihmettelee, miksi pitäisi muuttua, jos sille ei ole esitetty mitään syytä, hyvinhän tällä sähköpostillakin asiat hoituu. Eli tarvitaan ohjeita, koulutusta, motivointia, jopa pakottamista: viestejä pitää seurata, niihin pitää reagoida. Jos välineen käyttötarkoitus ei ole kirkas, se ei liity oikeiden asioiden ratkomiseen tai viestintä on jätetty puolitiehen, homma ei vaan lennä! Ohjeissa tulee huomioida a) yksilön tarpeet, b) tiimin tarpeet ja c) koko organisaation tarpeet eli tarvitaan yhteiset pelisäännöt siitä, mitä missäkin välineessä puhutaan ja miten tiedot siirtyvät välineestä toiseen, esim. koodareiden backlogiin tai kuittaukseksi asiakkaalle.

Monikanavaisuutta pidettiin haasteena: viestintä, tieto ja tiedostot pirstaloituvat useaan kanavaan, pitäisi olla aktiivinen jokaisessa kanavassa samaan aikaan, mutta käytännössä joku käyttää jotain työkalua, toinen toista, eivätkä ihmiset löydä toisiaan eli pahimmillaan viestintä siiloutuu eri välineisiin, vaikka tavoiteltiin muuta.

Muina haasteina mainittiin tietoturvavaatimusten selvitys, työasemien vanhanaikaisuus ja yhden keskitetyn sijainnin puute.

Mihin keskustelualustoja sitten käytetään?

Kehitystyö: strategiatyö,  suunnittelu, tiedon jalostus, tuotekehitys
Viestintä: myynnin ja markkinoinnin seuranta, projektiviestintä, muistutukset, muistiot viikkopalavereista, kiitokset, kannustukset, tiedon jako, Q&A (eli yleisiä kysymyksiä ja vastauksia), tiedotus, uutisointi
ideointi, ongelmien ratkaisu
Aikataulutus (palaverien aika, agenda)
Off-topic asiat: huumori (huono sellainen), lounaspaikan valinta, yleiset kuulumiset, hyvinvointivinkit, pikkujoulujen biisilista, it-tuki

Mutta: keskustelut ovat vielä turhan vahvasti yksisuuntaista tiedonvälitystä. Tavoitteena on keskustelukulttuuri, joka tukee ja kehittää "normitoimintaa", vuorovaikutus toimii sitä paremmin, mitä tiiviimpi ryhmä ja kirkkaampi agenda.

Jos yrityksellä on jo intranet, tarvitaanko myös keskustelutyökaluja?

Ei tarvita, jos ei haluta hyödyntää koko organisaation tietoa, osaamista ja kokemusta tai kehittää läpinäkyvämpää työkulttuuria.

Eli siis joku sosiaalinen kanava on hyvä olla tukena, jotta tärkeä keskustelu (arjen tiedot ja kysymykset) on poissa meileistä tai kahvipöydistä (muidenkin pitää kuulla niistä). Chatti mahdollistaa pienen kynnyksen tiedonjakamisen, -hakemisen ja oppimisen. Pienet firmat eivät tarvitse "perinteistä" intraa, mutta isoilla tiedon määrä on niin suuri, että pitää olla rakenne, johon julkaista tietoa. Intranet sopii tiedotteille, uutisille, ohjeille ja ns. "painetuille" viesteille, keskustelualusta taas vapaaseen keskusteluun ja ideointiin. Aika harva kuitenkaan enää rakentaa staattisia introja, vaan ne ovat myös yhteistyöalustoja. Jos tiedotteet ovat yrityksen sisäisessä blogissa, kommenteissa käydään keskustelua ja ns. tietotuutti tuntuu tarpeettomalta.

Mitä pitää sitten ottaa huomioon, kun valitsee sisäisille keskusteluille työkalua?

Ihmiset, käyttäjät - ovatko he jo tottuneet johonkin? Voisiko sen käyttöä parantaa? Kulttuurinmuutos on teknologiaa haastavampi seikka.

Yrityksen keskustelualusta kannattaa valita helppokäyttöisyyden ja käyttötarkoituksen mukaan. Työkalua voisi testata ensin pienellä tiimillä, mutta jos keskitettyä ratkaisua ei ole, kohta kaikilla tiimeillä on omat työkalut ja työtavat. Pitää siis sopia, mitä työkalua mihinkin käytetään.
Kannattaa miettiä yrityksen tarpeita, tarvitaanko sisäisen, asiakasviestinnän vai molempien ratkaisua. Voiko alusta tukea koko organisaatiota? Nousevia teemoja introissa: sosiaalisuus, videot, some-kanavat, mobiilius, mutta myös hallittavuus, integroitavuus muihin järjestelmiin, päätelaiteriippumattomuus, avoimuus, koulutuksen saatavuus, ketteryys, keveys, helppokäyttöisyys, käyttäjäystävällisyys, kustannustehokkuus ja yhteisöllistä oppimisen edistäminen ovat tämän päivän avainsanoja,  "silmäkarkkiominaisuudet" ovat out, viestihistorian pitää olla helposti löydettävissä.

Kiitos hyvistä kommenteista, kurkkaa koko chatti tästä:

Wednesday, November 18, 2015

Kun viestintätoimisto päivittää Wikipediaa...

Olen viestitelllyt muutaman viestintä/mainostoimiston kanssa Wikipedia-aiheisista kysymyksistä ja ajattelin jakaa ajatukseni nyt täälläkin.

1. Tein asiakkaalle sisältöä Wikipediaan. Tekstin syötti Wikipediaan kollegani, koska hän on jo vakiintunut Wikipedian kirjoittaja.

Minusta tuo on hieman kyseenalainen tapa, sillä Wikipedian käyttöehtojen mukaan tilit ovat henkilökohtaisia. Suosittelen siis kaikkia Wikipediaan sisältöjä tuottavia ihmisiä tekemään oman henkilökohtaisen tilin, siinähän se maine kasvaa, kun päivityksiä tekee. Sillä, onko yksittäisen päivityksen tehnyt uusi vai vanha tili, ei pitäisi olla mitään merkitystä, vaan sillä, onko päivitykset tehty oikein. Toki uusia päivittäjiä saatetaan tarkkailla enemmän kuin vakiintuneita, mutta ei se haittaa.

2. Olemme tehneet asiakkaan puolesta päivityksiä Wikipediaan. Ai pitääkö siitä ilmoittaa jonnekin?

Kyllä, jos asiaan liittyy jonkin näköinen vastike, niin viime vuodesta lähtien on pitänyt. Vastike voi siis olla palkkaa, palkkio tai viinipullo, oleellista on olla mahdollisimman läpinäkyvä. Tapoja on kolme: voit kertoa asiasta
1. artikkelin muutoshistoriassa
2. artikkelin keskustelusivulla tai
3. omalla käyttäjäsivullasi.

3. Wikipedialla ei ole mitään tekemistä hakukoneoptimoinnin kanssa!

No ehkä ei suoraan, mutta Google kyllä käyttää Wikipediaan syötettyjä tietoja ja jos yrityksellä/tuotteella on Wikipedia-sivut, ne nousevat hakutuloksissa korkealle. Uskon myös, että ihmiset luottavat Wikipedian sisältöihin enemmän kuin yritysten nettisivuihin. Tietosanakirjan teksti on sävyltään neutraalia ja usein monen silmäparin valvomaa. Lisäksi asiaa pidetään merkittävämpänä, jos aiheesta löytyy myös Wikipedia-artikkeli. Viime vuonna Iso-Britanniassa tehtiin tutkimus, jossa ihmiset kertoivat luottavansa wikipedisteihin enemmän kui BBC:n uutistoimittajiin, mikä oli minusta hätkähdyttävä tulos.

Wikimedia Commonsin etusivulla esitellään mm. päivän kuva


4. Syötimme Wikimedia Commonsin kautta asiakasartikkeliin liittyiviä valokuvia. Saimme kuvia asiakkaalta, latasimme ne Wikimedia Commonsiin ja asiakas lähetti niitä koskevat tekijänoikeuskaavakkeet kyseiseen Wikimedian osoitteeseen kuviin viittaavine URL:eineen. Osa kuvista hyväksyttiin aluksi ok, osan kaavakkeita ei ilmeisesti käsitelty lainkaan. Tärkeimpien kuvien kaavakkeet lähetettiin pariinkin kertaan ja osa kuvistakin syötettiin kahdesti, kun viikon määräaika umpeutui. Lopulta jo hyväksytytkin kuvat lähtivät pois.​ Sähköpostiosoite ja kaavakkeet olivat tiettävästi kuitenkin oikeat, koska osa kuvista hyväksyttiin aluksi. Samoin kuvien syöttö onnistui teknisesti, koska ne tulivat Commonsiin näkyviin määräaikaisesti. Osaatko neuvoa hyvän tavan syöttää kuvia Wikipediaan, kun kuvat eivät ole omaa tuotantoa, mutta työn tilaajalla on niihin toki täydet tekijänoikeudet?

Muoks 23.3.22: olen kirjoittanut yli 20-sivuiset ohjeet siitä, miten kuvia lahjoitetaan Wikimedia Commonsiin. Osta ohjeet omaksi täältä.


Kaikista helpointa Commonsiin on syöttää itse otettuja kuvia. OTRS-jonoa taas käsittelevät vapaaehtoiset, kun kiireiltään kerkiävät. En tiedä, miten he keskenään kommunikoivat ja miksi teille tuollainen sotku pääsi syntymään. Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että Wikimedia-säätiö voisi käyttää osan keräämistään lahjoituksista tuollaisiin byrokraattisiin hommiin, jotta ne hoituisivat nopeasti virka-aikaan.

Olen itsekin kokenut OTRS-luvanpyynnin vähän kankeaksi ja siksi toimin itse niin, että kerron ensin asiakkaalle, mitä kuvien eri lisenssit käytännössä tarkoittavat. Teen sen jakamalla tämän matskun:



Jos asiakas on edelleen sitä mieltä, että he haluavat lahjoittaa ammattikuvaajan heille ottamia ja täysillä oikeuksilla myymiään kuvia Commonsiin CC-BY-SA -lisenssillä pyydän, että he joko ilmoittavat ko. lisenssin omilla sivuillaan tai lataavat sen Flickriin, jossa on helppo merkitä kuvan lisenssi.

Toki lisenssit voi ilmoittaa vaikka Instagramissa, kuten minä tämän kuvan kohdalla tein, kun Susanna halusi sitä käyttää.

Ja nyt lähetän tämän bloggauksen vertausarviointiin Wikipedia-tutuilleni, niin nähdään mistä asiosta he ovat kanssani eri mieltä. Bloggausta voi kommentoida myös anonyymisti, joten jos sinulla on kysyttävää tai tunnustettavaa, käytä paikka hyväksesi.

Ps. Jos sinä teet työajallasi päivityksiä Wikipediaan, mutta tunnet itsesi epävarmaksi asiasta, ota yhteyttä, niin sovitaan vaikka muutaman tunnin sessio, jonka aikana käydään läpi yleisiä virheitä ja hyviä päivityskikkoja.

Monday, November 16, 2015

Periscopen perusteet, mokat ja erilaiset sisältötyypit

Yksi somepalvelu, josta en ole vielä blogannut on Periscope. Se on Twitterin omistama suoratoistopalvelu, jota käytetään Twitter-tunnuksilla kännykkäapplikaation avulla. Siellä voi julkaista reaaliaikaisia videoita siitä, mitä tapahtuu juuri nyt. Eli siinä missä Snapchat-videoissa on aina pieni viive, niin Periscope-lähetykset tapahtuvat juuri tällä sekunnilla. Ja siinä missä Snapchat videoita ei pysty julkisesti kommentoimaan, katsojat voivat kysyä Periscopen aikana kysymyksiä chatin avulla - ja lähettää sydämiä lähetyksen ylläpitäjälle. Snapchattia ja Periscopea yhdistää se, ettei kumpaankaan palveluun ladattu sisältö säily siellä ikuisesti, vaan katoaa 24 tunnin kuluttua bittiavaruuteen.

Tutustuin Periscopeen viime kesänä ja koitin löytää tuhansien Twitter-kontaktieni joukosta Periscopen käyttäjiä (löysin vain sata) ja heidän tekemiään suoria lähetyksiä. En löytänyt. Siksi kurkkasin mitä lähetyksiä oli parhaillaan menossa ja törmäsin amerikkalaiseen pastoriin, jolla oli ns. sana hallussa. Eihän uskonnosta lähetyksistään puhunut, vaan siitä, mitä Periscopessa kannattaa tehdä.

Tein tästä ekasta Periscope-lähetyksestä myös visuaaliset muistiinpanot Instagramiin.


Scott Williams halusi rakentaa katsojistaan heimoa. Hän antoi meille nimen, "scotties", ja kehotti ensikertalaisia kirjoittamaan kirjoittamaan chattiin "new b" (newbie). Hän käytti myös paljon aikaa siihen, että luki kommentoijien nimiä, ja tuntuihan se aika veikeältä, kun hän minutkin sieltä bongasi - ai tää toimii ja ai tää on oikeesti reaaliaikaista. Katsoin Scottilta pari muutakin lähetystä tallenteelta ja kauhistuneena seurasin, miten hän kommunikoi katsojien kanssa ihan samalla tavalla (eli luki nimiä ja vastasi chatissa esitettyihin kysymyksiin) vaikka ajoi autoa. Only in America?

Löysin muuten nuo muistiinpanot kätevästi, sillä olin käyttänyt Instagramissa #periscopefi-häsää, jota on käytetty vasta kaksi kertaa, eli suomalaiset eivät ole vielä Periscopeen löytäneet, tai sitten Instagramissa käytetään aiheesta jotain muuta häsää. Twitterissä häsää on käytetty enemmän:

Sittemmin minulle on tullut tasaiseen tahtiin ilmoituksia siitä, miten se-ja-se livestriimaa nyt, mutten ole juuri Periscopeja katsellut. Kunnes tänä aamuna bongasin tutun nimen, Ville Kormilaisen, joka on tulossa CMADFI-tapahtumaan puhumaan siitä, miten hän on Eskomörkö-hahmona tehnyt itsestään ilmiön Snapchatissa. Ville oli aamulla pimeässä puistossa ulkoiluttamassa koiriaan ja teki samalla Periscope-lähetyksen. Hän oli aloittanut Periscope-lähetykset vasta tänä viikonloppuna, ja nuorisojulkkiksen tavoin saanut heti suuren katsojalauman lähetyksilleen.

Villeltä kyseltiin mp:tä eli mielipidettä moneen asiaan: siihen, mitä hän ajattelee siitä, että tänään tulee yo-kirjoitusten tulokset tai siitä, että joku syö kohta puuroa.

Olin myös huomannut, että Eve Koivula pitää säännöllisiä Periscope-lähetyksiä joka päivä kello 13.30. Tänään katsoin ekaa kertaa lähetyksen tallenteena. Aiheena Evellä oli kolme yleisintä Periscope-mokaa.
Lähetys oli Evelle normaalia pidempi (24 minuuttia), sillä chattiin tuli ilmeisesti normaalia enemmän kommentteja. Vaikka hän oli kertonut aiheensa, Periscope-mokat, häneltä kysyttiin muutakin, kuten ikää ja mielipidettä nuorista. Tuli vähän sellainen olo, että katsojat halusivat nähdä millaisia reaktioita heidän yllättävät kommenttinsa (lähdetkö treffeille?) aiheuttavat.

Periscope-mokat, top 3 by Eve Koivula

  1. Periscope-tilin bio-teksti ei ole kunnossa. Sen pitäisi kertoa mitä sinä teet Periscopessa ja miksi sinua kannattaisi siellä seurata.
  2. Striimiä aloitettaessa sille ei anneta nimeä ja kysymykseen "mitä näet" vastataan jotain epärelevanttia: näen kahvikupin, vaikkei kahvikuppi liity lähetyksen aiheeseen. Jos taas katselet jääkiekko-ottelua ja teet lähetyksen siitä, niin silloin tietysti kerrot, mitä sinä näet.
  3. Yleinen moka on myös se, että lähetyksen alussa tuijotetaan otsa kurtussa ruudun alalaitaan odottaen, että milloin niitä katsojia alkaa tulla. Ensinnäkin kaikkia katsojia ei alaruudusta näy, vain mobiilikatsojat ja toisekseen vaikka livekatsojat näkevätkin lähetyksen vasta siitä kohdasta, kun sattuvat striimiin tupsahtamaan, niin tallenteen katsojat näkevät sen alusta asti.
Tältä Even lähetys näytti tietokoneen selaimelta katsottuna:
oikealla näkyy käyttäjien kommentit,
vasemmalla heidän lähettämänsä sydämet.

 The Guardian -lehti on listannut 10 erilaista sisällöntuottajatyyppiä Periscopessa:

  1. Toimittajat
  2. Kansalaisjournalistit
  3. Perverssit
  4. Jääkaappiinsa tuijottelijiat, ihmiset, jotka kertovat mitä syövät
  5. Arvostelijat eli unboxaajat, tuotepakkausten avaajat
  6. AMAerit, eli ihmiset, joilta saa kysyä mitä vain (“ask me anything”)
  7. Vauhtihirmut, jotka kuvaavat sitä, miten kovaa he ajavat
  8. Lemmikit 
  9. Juopottelijat - kun saat kännissä sen loistavan idea, voit heti kertoa siitä muille
  10. Tekijänoikeuksien rikkojat, jotka kuvaavat esimerkiksi konsertteja. 
Onko sinulla jo hyvä Periscope-strategia tai kenen scooppeja tykkäät seurata? Kerro lisää!

#CMADFI-chat 23.11.15: Yritysten sisäiset keskustelut


Ensi viikolla, maanantaina 23.11., on taas kuukausittaisen Twitter-chatin aika. Olen antanut CMADFI-sponsoreille mahdollisuuden tulla #CMADFI-chattiin vieraiksi ja ensimmäisenä tilaisuuteen tarttui Sininen Meteoriitti. Heiltä tulee CMADFI-tapahtumaan kaksi puheenvuoroa:

Markkinointijohtaja Janne Gylling, Sininen Meteoriitti: Sisältö-DJ - kaikkien sisällönjanoisten sankari
Konsultti, yhteisömanageri Jussi Sivonen Sininen Meteoriitti: Johtajuus sosiaalisessa intrassa
Twitter-chatissa meillä on teemana yritysten sisäiset keskustelukanavat. Pyysin vieraiksi sekä Jannea että Jussia, mutta päätimmekin ottaa toiseksi vieraaksi Sinisen Meteoriitin Tiina Mannisen, joka on tehnyt teemaan liittyen gradua, jossa käsitellään Yammerin käyttöönottoa Jyväskylän Energialla.


Tutkimussuunnitelma - Yammerin omaksuminen ja käyttö from Tiina Manninen

Vaikka Yammer on sekä Tiinan gradun aiheena että SiMen myymä tuote, chatissa on tarkoitus puhua myös muista työkaluista, joita yritykset voivat sisäisiin keskusteluihinsa käyttää. Se, mikä millekin yritykselle parhaiten sopii riippuu paitsi henkilöstön määrästä, myös heidän käyttötottumuksistaan.

Joissakin yrityksissä esimerkiksi Whatsapp on paras tapa olla yhteyksissä:



Minä taas käytän asiakkaiden kanssa esimerkiksi Facebookin ja LinkedIn:in ryhmiä.

Tuttuun tapaan jaan taas etukäteen Twitter-chatin kysymykset, mikä mahdollistaa osallistumisen myös ajastuksen avulla.

Aika: Ma 23.11.2015 kello 14-15.

Kysymykset:
K1:  Kuka olet, mistä tulet? (14.00)
K2:  Millä välineillä te hoidatte yrityksen sisäisen keskustelun? (14.10)
K3: Millaisia haasteita olet huomannut yrityksen sisäisten keskusteluvälineiden käytössä tai käyttöönotossa? (14.20)
K4:  Mihin eri tarkoituksiin te käytätte sisäisiä keskustelualustojanne? (14.30)
K5:  Jos yrityksellä on jo intranet, tarvitseeko se erikseen keskustelualustaa? Miksi, miksi ei? (14.40)
K6: Millaisia asioita kannattaa ottaa huomioon, kun valitsee yritykselle keskustelualustaa? (14.50)

Osallistumisohje:
  • liitä jokaiseen twiittiisi vastauksesi numero (V1, V2...) ja chatin tunnus #cmadfi
  • merkitse ajastettujen twiittien loppuun AT = ajastettu twiitti
  • chattia kannattaa seurata Twitterin haun kautta
Tervetuloa mukaan keskustelemaan! 

Tuesday, November 10, 2015

5 vuotta someyrittäjänä, 5 asiaa somesta ja 5 voittajaa

Eilen oli merkittävä päivä yritykseni historiassa: ylitin toisenkin kuolemanlaakson, eli viiden vuoden virstanpylvään. Juhlin päivää osallistumalla Ely-keskuksen järjestämään brändäys-tapahtumaan, joka oli yllättävänkin antoisa. Ja aina kun tilaisuus antoi myöden, mainostin Aarrejahtia, synttärikisaa, jossa Piilotettu aarre perinteiseen tapaan palkitsee ystäviään ilmaisilla konsultointi-, koulutus-, työpaja- tai sisällöntuotantotunneilla.

Viiden vuoden kunniaksi voittajiakin on viisi ja kerron heidän nimensä ihan kohta.

Mutta ensin viisi muuta asiaa viiden yritysvuoden varrelta!

5 suosituinta sometiliäni:
4059 Twitter-seuraajaa
2400 Pinterest-seuraajaa
2054 Mini treasures wikin Facebook-tykkääjää
1352 LinkedIn-kontaktia (verkostoidun vain sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa olen keskustellut)
1259 Kiepaus-Facebook-sivun tykkääjää

Piilotettuaarre.fi-sivun 5 suosituinta sivua:
1. Sosiaalisen median strategia
2. Case Kiepaus: miten suomalaisia innostetaan kierrättämään somessa
3. Somen avaimet: YouTube-koulutukset (myydään näitä nykyään tilauskoulutuksina)
4. Mun yhteystiedot ja
5. Mun CV - millä eväillä minä ihmisiä koulutan?

5 suosituinta videotani:
1. Video siitä, kun Eeddspeaks palkitsi itsensä Tubeconissa 2014
2. +Maria Rajakallio kertomassa siitä, miten somen avulla haetaan töitä
3. Ekassa Somen avaimet -koulutuksessa tehty mainosvideo Somen avaimet -koulutuksesta
4. Futuristi +Elina Hiltunen kommentoimassa somen tulevaisuutta
5. Jonne Aaron kertomassa siitä, miten hän käyttää somea

5 suosituinta SlideShare-esitystäni:
1. Creative Commons -lisenssit (29 340 katselua)
2. Suomen ihanin nukkekotiblogi -kilpailu (9996)
3. Miten somea käytetään tapahtuman järjestämiseen, case CMADFI (9688)
4. Miten yritykselle valitaan somestrategia (6368)
5. Pinterestin alkeet (6172)

5 kohokohtaa yritykseni historiasta:
CMADFI-tapahtumien järjestäminen vuodesta 2012 alkaen
Livehaastattelu MTV:n Seitsemän uutisissa viime vuonna
- Hallituspaikka Wikimedia Suomi ry:ssä ja sen mukanaan tuomat ihmiset ja tapahtumat
Oma somekolumni, nykyään kerran kuussa Suur-Jyväskylän Lehdessä sekä tietysti
- Ihanat asiakkaani, jotka tämän yrittämisen viime kädessä mahdollistavat, kiitos teille, teidän kanssa on ollut kiva tehdä töitä! :)

Ja NYT ne voittajat:
Hannele Häyhä
Mikko Kalliola
Vesa Leskisenoja
Juha Saukkonen
Kirsi Voutilainen

Onnea voittajille! Voitte valita voittonne näiden tuotteiden joukosta:
Tuumailkaahan rauhassa mikä olisi teille paras vaihtoehto, palataan asiaan vähän myöhemmin!

Friday, November 6, 2015

Yrityksenä Instagramissa, kokemuksia ensimmäisiltä päiviltä

Yksinyrittäjän pitää miettiä vielä muitakin yrittäjiä tarkemmin se, missä somekanavissa yritys on, yksi henkilö kun ei määräänsä enempää ehdi. Ja someyrittäjänä nämä valinnat ovat minulle vieläkin oleellisempia, eli jos olen jossain palvelussa yrityksenä, se pitää tehdä kunnolla, tai yritysmielikuva ja bisnekset kärsivät. Instagramissa olen ollut nyt pari vuotta yrittäjänä (tai voisi kai myös sanoa että "yritykseni ainoana työntekijälähettiläänä"). Hyvä henkilöbrändäys riittää monelle yksinyrittäjälle, ja jos aikaa ei ole tuhlattavaksi, ei kanavia kannata ahnehtia. Viime viikolla tein kuitenkin suuren loikan, ja perustin Piilotetulle aarteelle myös yritystilin.

Alkuviikon käytin sisällöntuotantoon, torstaina kerroin asiasta uutiskirjeessäni ja viime perjantaina muualla somessa. Instassa, kuten muissakin somepalveluissa täytyy lähteä sisältö edellä - miksi kukaan seuraisi yritystiliä, jossa on vasta muutama kuva? Tarvitaan kunnon sisältölupaus, joka on helpoin näyttää toteen olemassa olevalla sisällöllä: "tämmöistä täällä tarjoillaan, seuraa, jos nämä asiat kiinnostavat ja jos ei kiinnosta, toivotan hyvää päivänjatkoa!". Tavoittelen tilille seuraajiksi organisaatiotilien ylläpitäjiä, yrittäjiä ja työntekijälähettiläitä, ja tarjoan heille Instagramin sisällöntuotantoon liittyvää inspiraatioita.

Ensiksi, ketä organisaatiotilien pitäisi seurata Instassa?
  • asiakkaita
  • alan asiantuntijoita
  • inspiroivia tilejä
  • kilpailijoita
  • liidejä ja tietysti
  • työntekijöitä
Toivottavaa on, että etenkin työntekijät seuraavat työnantajaansa ja ovat sen kanssa vuorovaikutuksessa (muita on vähän vaikea siihen pakottaa, kannustaa toki voi). 


Tämä taas oli mulle uusi tapa esitellä referenssejä, tein muutamasta viime perjantain lehdistä bongaamastani Wikipedia-asiakkaasta ns. digitaalisen skräppäyksen:


Tämä päivitys taas on ylivoimaisesti suosituin Instagram-päivitykseni. Ymmärrätkö suosion syyn?


Tämä muutos on avannut minulle myös jotain uutta: en olekaan enää aina töissä, kun avaan Instagramin. Jes! Yrittäjänä sitä on niin sidoksissa yritykseensä, että tämmöinen pienikin irtiotto tuntuu jo ihan lomalta :).

Noin viikossa olen saanut tilille 94 seuraajaa. Määrää tärkeämpää on kuitenkin seuraajien laatu, en siis kaipaa yritykseni seuraajiksi niinkään tuttaviani tai isoa teiniarmeijaa, vaan ammattilaisia, jotka etsivät inspiraatiota Instaan ja ehkä myös muihin somekanaviinsa. Jos löysit äskeisestä kohderyhmäkuvauksesta itsesi, tervetuloa seuraamaan, millaisia Insta-aarteita tilillä seuraavaksi jakelen.

Tuesday, October 27, 2015

Twitter-chat: Mistä Jyväskylän #CMADFI:ssa puhutaan?

Eilen oli taas CMADFI-päivä: julkaisin aamupäivällä Flocklerin Tonin kanssa uuden cmad.fi-sivuston.

Jyväskylän tapahtuma on jo viides CMADFI, katso edelliset tapahtumat:
http://www.tut.fi/soita/tapahtumat (2012)
http://www.tut.fi/soita/cmad2013
http://2014.cmad.fi/
http://2015.cmad.fi/

Urlit kertovat, että tämä on jo kolmas kerta, kun

a) käytämme nettisivualustana Flockleria. Suosittelen lämpimästi muillekin, erityisen kiva on se, miten kätevästi some-sisällöt sivulle nousevat ja niitähän meillä riittää. Myös esiintyjien sivu on nyt entistä näppärämpi :).

b) järjestän tapahtumaa oman yritykseni kautta.

TTY-aikana käytin työaikaani tapahtuman järjestämiseen, mutta sittemmin CMADFI on kasvanut ja tehtäviini on tullut paljon uusia asioita, mm. budjetointi. En usko, että kovin moni työnantaja antaisi minun ylipäätään käyttää työaikaani CMADFI:n järjestämiseen ja siksi olen itselleni aika ankara: hommasta pitää selvitä mahdollisimman vähällä, eikä kaikkia asioita voi millään tehdä niin hyvin, kuin silloin, jos järjestelystä saisi oikeaa palkkaa.

Iltapäivällä vedin jo viidennen #CMADFI-Twitter-chatin, joka on uusi kokeiluni CMADFI-tapahtumamarkkinoinnin saralla ja keino oppia asioita, joita näin pieni yritys ei muuten oppisi. Suomessa säännöllisiä Twitter-chatteja on hyvin vähän, mikä on vähän outoa. Chattien pyörittämiseen menee kyllä aikaa ja vaivaa, mutta luulisi, että jollakin isommalla organisaatiolla olisi siihen rahkeita ja tarpeita. Jos siis haluatte aloittaa Twitter-chatit, tulen mielelläni auttamaan teitä toimivan chattiprosessin rakentamisessa!

Tällä kertaa meillä oli vieraina seuraavan CMADFI-tapahtuman puhujia.

#CMADFI-häsän top-twiitit 27.10.2015 klo 8.06 
Paikalle pääsivät
  • Liinamaaria Hakola, joka edustaa Tekesin Liideri-hanketta
  • Minna Janhonen Työterveyslaitokselta
  • Paulliina Mäkelä Kindasta ja
  • Timo Rainio Digisyke-hankkeesta.

Heidän kanssaan puhuimme paitsi someprosesseista myös seuraavan tapahtuman teemoista, joiksi Facebook-äänestyksessä nousivat työntekijälähettilyys, johtajat somessa, visuaalinen sisällöntuotanto (mm. Snapchat, kuvat, videot) ja mittaaminen ja datan käyttö.

Chatin aikana muistelimme myös edellisten CMADFI-tapahtumien kohokohtia, mietimme sitä, miksi työntekijälähettilyys oli niin kiinnostava aihe, vaihdoimme Snapchat-vinkkejä, nostimme esiin hyviä esimerkkejä mies- ja naisjohtajista, ja mietimme millaisia puheenvuoroja CMADFI:iin vielä haluamme, kun muutama paikka on vapaana.

Perjantaina meillä on viimeinen palavaveri ennen ilmoittautumisten alkua. Palaverissa päätämme viimeisistä puhujista ja käymme läpi muitakin ajankohtaisia asioita. Jos sinua kiinnostaa CMADFI-tapahtuman järjestely tai siihen osallistuminen, liity Facebook-ryhmäämme.

Nyt alan siis suunnitella Lyytiin tehtävää ilmoittautumislomaketta. Uskon, että saamme sen ensi viikolla auki ja sitten jännitetään yhdessä keitä kaikkia Jyväskylässä tavataan. Tarkemman ilmoittautumisajan käyn muuten huutelemassa uutiskirjeeni tilaajille lähempänä ajankohtaa, vink-vink.

PS. Yhteisömanagerikyselyssä on nyt 49 vastaajaa. Kun vastaajia on 50, alan käydä tuloksia läpi, joten jos et ole vielä vastannut, tee se nyt!

Katso itse mistä puhuimme:

Keitä seurata Instagramissa, 25 vinkkiä

Blogini kaikkien aikojen suosituin bloggaus on "Miten saada Instagram-seuraajia". Siksi jatkan samalla teemalla, mutta käänteisesti, eli keitä kaikkia Instagramissa sitten pitäisi seurata? No, se riippuu tietysti ihan omista mielenkiinnonkohteista, mutta Instagram itse suosittelee suomalaisille Instagram-käyttäjille tiettyjä tilejä.

Perustaessani eilen uuden Instagram-tilin (paljastamatta Facebook-kavereitani, mikä olisi saattanut vaikuttaa suosituksiin), Instagram suositteli minulle 13 suomalaista tiliä. Arvelin ensin, että kyseessä ovat tämän hetken suosituimmat suomalaiset tilit, mutta listalta puuttui Samuli Pehkosen viime vuonna tekemän selvityksen seuratuimpia tilejä, jotka lisäsin alla olevalle listalle sulkuihin. Tähdellä merkitsen ne, jotka itse hoksasin lisätä ja -:lla tilin, jota Nyt-lehti viime vuonna suositteli.

SamiHedberg, 122 000 seuraajaa
*Eeddspeaks, 123 000 seuraajaa *
Soikkuyo, 145 000 seuraajaa
Justimusfilms, 149 000 seuraajaa
(TeppoTirkkonen, 153 000 seuraajaa)
MikaelGabriel, 156 000 seuraajaa
*HapaHaber, 165 000 seuraajaa*
*HelloImSaara, 166 000 seuraajaa*
VainMuijaJutut, 175 000 seuraajaa
ElJackson, 182 000 seuraajaa-
Elastinen, 188 000 seuraajaa
VenlaSavikuja, 196 000 seuraajaa
AkuHirviniemi, 198 000 seuraajaa
JarppiDudeson, 204 000 seuraajaa
(Skwii, 208 000 seuraajaa)

Kymmenen seuratuinta suomalaisen ylläpitämää Instagram-tiliä saattavat siis olla nämä:

10. Cheekofficial, 213 000 seuraajaa
9. Mmiisas, 220 000 seuraajaa
8. (Mariannnan, 222 000 seuraajaa)
7. RobinPackalen, 288 000 seuraajaa
6. (BenjaminPeltonen, 296 000 seuraajaa)
5. JukkaDudeson, 317 000 seuraajaa
4. *NicoRosbergOfficial, 361 000 seuraajaa*
3. (IsacElliot 386 000 seuraajaa)
2. (SaraFabel 469 000 seuraajaa)
1. (Kpunkka, 470 000 seuraajaa)

Oravakuiskaaja Konsta Punkka on suosituin suomalainen instagrammaaja

Jos tiedät listasta puuttuvia suosittuja tilejä, kommentoi (ei vaadi rekisteröitymistä)!

Katso myös millaisia kuvia Suomesta Matador-sivusto nosti esiin.

Thursday, October 22, 2015

Sinfoniakonserttia raportoimassa #jklsinfonialive

Eilen oli jännittävä ilta: olin ensimmäistä kertaa elämässäni sinfoniakonsertissa ja kaiken lisäksi livetwiittasin siitä! Jyväskylän Sinfonia kokeili 60-vuotisjuhlakonserttinsa kunniaksi sitä, miten livetwiittaaminen onnistuu ja kutsui minut ja kymmenkunta muuta twiittaajaa kertomaan konsertin kulusta. En siis voi kertoa, poikkesiko eilinen normaaleista konserteista (mutta veikkaan silti, etteivät kapellimestarit aina ota lavalla selfieitä), mutta minuun se teki vaikutuksen monipuolisuudellaan, siirryttiin tunnelmista toiseen ja esiteltiin sinfonialle uusia elementtejä kun lavalla nähtiin niin brittiläinen DJ, Mr Switch, kuin Jonte Knifin kehittämä knifonium-soitin, joita on tehty vasta 8 kappaletta.

Switch It Up!
Koska sanastostani puuttui alan termistö (* ratkaisin liveraportointihaasteeni videoilla - niiden avulla sain parhaiten välitettyä sen, mitä konsertissa oikein tapahtui. Sometus myös häiritsi musiikkiin keskittymistä ja kuten usein ennenkin olen huomannut: silloin kun liveraportoi jostain tapahtumasta, se menee itseltä vähän niinkuin ohitse. Kun koko ajan keskittyy vain seuraavaan asiaan, josta raportoi, ei jää aikaa hahmottaa kokonaisuutta tai fiilistellä. Konsertista jäi kuitenkin sellainen olo, että voisin mennä toistekin, mutta sen sijaan että välitän fiilistä muille keskitynkin tunnustelemaan sitä ihan itsekseni.

Meille twiittaajille oli luvattu paikat takarivissä, mutta koska takanamme istui vielä kaksi riviä ihmisiä, päätin kuvata mahdollisimman huomaamattomasti, tähän tyyliin:

Ja kapellimestari vastasi:

Twiittailumme nousivat viraali-ilmöiden listalle Paluu tulevaisuudella -päivämäärän kanssa:
ja Jyväskylän Sinfoniakin vaikutti tyytyväiseltä:

Kiitos vielä mielenkiintoisesta illasta ja sivistysaukkoni paikkaamisesta. :)

Kurkkaa kaikki illan twiitit #jklsinfonialive-häsältä.

(* Jos kyseessä olisi ollut asiakkaan tilaama liveraportointi, olisin toki perehtynyt aiheeseen etukäteen tarkemmin, nyt suhtauduin tähän paljon kevyemmin.

Muoks 23.10.2015:
Ps. Tässä vielä Jyväskylän Sinfonian tekemä Storify-kooste illasta.