Friday, May 26, 2017

Ideasta videoksi -koulutus Tampereella

Kävin tiistaina Tampereen yliopistolla kouluttamassa Tampereen eOppimisen Klusterin väkeä. Klusterin jäsenorganisaatioita ovat Tampereen yliopiston lisäksi Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu sekä Tampereen kaupunki. Heidän henkilökunnalleen järjestettiin koulutus, jossa perehdytttiin mm. videon suunnitteluun, käsikirjoittamiseen ja erilaisiin toteutustapoihin.

Avasin iltapäivän kertomalla mm. siitä, mikä tekee videosta hyvän, miten video suunnitellaan ja siitä, millaisia erilaisia tapoja on tehdä opettamista tukevia videoita.


Ideasta videoksi eoppimisen_klusteri from Johanna Janhonen

Koulutuksen jälkeen jakaannuimme 4 työpajaan. Niiden aiheita olivat:

Työpaja 1: Webinaarista tallennukseen: Adobe Connectin ja Skype For Busineksen käyttö opetuksessa Kouluttaja: Jarmo Vihmalaakso, TAMK
Työpajassa tutustuttiin videopuheluissa tarvittaviin laitteisiin ja ohjelmistoista Adobe Connectiin sekä Skype For Businekseen.

Työpaja 2: Video Moodlessa
Kouluttaja: Tuuli Kurkipää, Tredu
Työpajassa tutustuttiin Moodlen videomahdollisuuksiin:
H5P interaktiivinen video, videoon lisättävät tehtävät ja kommentit
PoodLL-videopalautus ja -palaute

Työpaja 3: Powerpointit uusiksi OfficeMixillä
Kouluttaja: Suvi Junes, TaY
Office Mix on PowerPointin uusi lisäosa, jonka avulla voit liittää ääntä, videokuvaa ja interaktiivisia tehtäviä PowerPoint-esitykseesi. Koulutuksessa käytiin läpi esityksen luominen, käyttötavat ja tutustuttiin julkaisemisvaihtoehtoihin. 

Työpaja 4: Videoita mobiililaitteilla ja somepalveluilla
Kouluttaja: Johanna Janhonen, Piilotettu aarre
Työpajassa tutustuttiin videoiden suunnitteluun, tuottamiseen ja julkaisuun somessa. Koulutuksessa perehdyttiin videon käsikirjoittamiseen, kuvattiin oma video pienessä ryhmässä ja kuutiin vinkkejä erilaisista työkaluista ja ohjelmista, joilla voi luoda ja muokata videomateriaalia helposti omalla mobiililaitteella tai läppärillä. Työpajassa keskusteltiin myös videon julkaisumahdollisuuksista somessa. Demo-osiossa perehdyimme YouTuben editoriin.

Esimerkkivideoksi valitsin Haaga-Helian opiskelijoiden Nuuksion kansallispuistossa tekemän videon, joka on oikea oppikirjaesimerkki siitä, miten tehdään tavoitetta tukeva tarinallinen video, jossa on mukana myös tunteita.



Somen avaimet: Tarinavideot -koulutuksissa Anne Kalliomäki on opettanut käsikirjoittamista, joten tein hänen ohjeillaan videosta "kolmen ruudun käsikirjoituksen".


Kiitos Tampere, tämä oli hauska ja vähän erilainen koulutus!

Kommenteissa olisi hauska kuulla, mikä sinusta tekee jostain videosta hyvän tai miten sinä olet hyödyntänyt videoita opettamisessa.

Wednesday, May 17, 2017

Twitter-chatissa: Usein kysytyt kysymykset somesta

Olin viime viikolla Yle Puheen Nosto-ohjelman vieraana puhumassa somesta, sisäpiireistä ja somekäyttäytymisestä. Sain ennakkoon osan kysymyksistä ja kysymystä:

Millaiset asiat ihmisiä askaruttavat eniten sosiaalisen median käytössä?


joukkoistin Yhteisömanagerit-Facebook-ryhmässä. Sain niin hyviä vastauksia, että päätin, että saamme niistä hyvän aiheen tämän kuukauden #cmadfi-Twitter-chattiin, joka pidetään perinteiseen tapaan kuukauden 4. maanantai, 22.5. klo 14-15 Twitterissä. Chattiin osallistutaan seuraavasti:

  • kirjoita kaikkiin twiitteihisi #cmadfi-häsä
  • aloita vastauksesi kysymyksen numerolla: V1, V2, ... V10. Tämä helpottaa paitsi chatin seuraamista myös chattikoosteen tekemistä.
  • halutessasi voit ajastaa vastauksia. Ole tarkkana: vastaa kysymykseen vasta minuutin yli, eli esim K5-kysymyksen (14.24) vastaus V5 kannattaa aikatauluttaa vasta 14.25.

Ja tässä kysymykset:
  1. Kuka olet, mistä tulet? (14.00)
  2. Mitä, miten ja mihin meistä kerättävää dataa käytetään? Kuka omistaa meistä kerättävän datan? Mistä luovun, jos käytän somea? (14.06)
  3. Onko some vain narsistinen itsensä korostamisen alusta? (14.12)
  4. Mitä someen uskaltaa laittaa? Mitä jos en osaa käyttää somea "oikein", mokaan ja mulle nauretaan, säilyykö kaikki siellä ikuisesti? (14.18)
  5. Jääkö someen koukkuun? Viekö se liikaa aikaa? Miten joillakuilla on aikaa roikkua niin paljon somessa?(14.24)
  6. Pitäisikö olla erikseen työprofiili ja henkilökohtainen profiili? (14.30)
  7. Onko some tarpeellista esim. ikäihmisille ja mitä hyötyä siitä on heille? (14.36)
  8. Liittyykö Facebook-ryhmiin liittymiseen jotain uhkia? (14.42)
  9. Miten vihapuheelta ja huijauksilta suojaudutaan? (14.48)
  10. Miksi ihmisillä on somessa tarve loanheittoon ja paskamyrskyihin? (14.54)
Suuri kiitos kysymyksistä Tero Toivanen, Ida-Maria Pankka, Riikka Marttinen, Johanna Häme-Sahinoja, Heli Kauppinen, Päivi Piispa, Jarmo Lahti, Miia Kosonen, Satu Seppä, Terhi Karhuniemi, Sara Peltola! Toivottavasti pääsette chattiin vastaamaan kysymyksiin :).

MUOKS:

Lisäsin chatin koosteen.

Thursday, May 11, 2017

Millainen on hyvä profiilikuva LinkedInissä? 8 vinkkiä!

LinkedIn saavutti eilen 1 miljoonan suomalaisen käyttäjän rajan, kertoi LinkedIn-asiantuntija Tom Laine. Juhlistan asiaa LinkedIn-postauksella, jossa pohdiskelen sitä, millainen on hyvä profiilikuva.

Minä esiinnyn kaikissa somekanavissani Linda Saukko-Raudan piirtämällä avatarilla - kaikissa paitsi LinkedInissä. Kasvatan LinkedIn-verkostoani aktiivisesti, lähetän kutsuja tapaamilleni ihmisille. Siksi on kiva, että kutsun mukana on tunnistettava kuva.


Yritykseni aarrejahtiaiheinen kuvamaailma tulee toki esiin laatassa, johon kuvassa nojailen, sekä profiilini taustakuvassa. Toinen tarinallinen elementti kuvassa on Itävallasta tutkijavaihdolta matkamuistoksi ostamani hattu, jonka tarinan olen aiemmin kertonut. Käytän hattua usein liikkuessani työasioissa, mikä helpottaa minun tunnistamistani.

Voisitko sinä käyttää kuvassasi jotain tarinallisia elementtejä?

Hyvä LinkedIn-profiilikuva on:

  1. tunnistettava, rajaus kasvoihin tai korkeintaan rintakuvaan, koko kroppaa ei kannata tuoda esiin, sillä kuva on todella pieni, niin LinkedIn-profiilissa, mutta erityisesti muualla LinkedInissä: virrassa, kommenteissa ja ryhmäkeskusteluissa. Kuvan pitää olla myös kohtuullisen tuore. Tunnistettavalle ihmiselle lähetetään todennäköisemmin myös kutsuja LinkedInin "People you may know" -ehdotusten joukosta. Jos kuvasta on epävarma, kutsu jää herkemmin lähettämättä!
  2. asiallinen, muttei vakava. Pistä pilkettä silmäkulmaan, mutta keimailu päätä kallistamalla ei välttämättä anna sinusta kovin asiallista kuvaa. Mutta nämä ovat makuasioita, pieni pään kallistus voi myös tuoda asentoon kivaa rentoutta, kuten eräs valokuvaaja minulle huomautti.
  3. "kantajansa" näköinen. Älä ota ei esim. muita perheenjäseniä kuvaan, työkavereista puhumattakaan.
  4. taustaltaan neutraali, valkoinen tai vaalea, se auttaa ihmistä erottumaan paremmin taustasta. Tausta voi kuitenkin toimia tarinallisena elementtinä ja kertoa jotain tekemästäsi työstä ja vaaleiden taustojen joukossa pelkällä värillisellä taustallakin voi saada huomiota: "Oho, kirkkaan vihreä tausta,onkohan sillä jokin merkitys?". "Kappas, tuo ihminen on metsässä ja tämä purjeveneessä, liittyvätkö taustat heidän työhönsä?" Hyödynnä luonnonvaloa, jos mahdollista!
  5. otettu vähän yläviistosta. Katso hieman ylös, älä alas ja katso mielellään suoraan silmiin ihmistä, joka profiiliisit tutustuu. Alaviistosta otettu kuva voi antaa alitajuisesti mielikuvan siitä, että henkilö on ylimielinen, mutta toisaalta se voi kuvastaa johtajuutta tai asiantuntijuutta. Tuomitse itse!
  6. väreiltään hillitty. Mustavalkoiset kuvat ovat aina toimivia, niissä huomio ei kiinnity epäoleellisuuksiin. Muuten someappsien filttereitä ei kannata käyttää, muutama filtteritoiminto löytyy kyllä LinkedInistäkin, käytä niitä, jos kuvasi valoisuudessa on parantamisen varaa.
  7. mielellään ammattikuvaajan ottama. Esimerkiksi nuorisotyöntekijöillä selfiet ovat kuitenkin mielestäni ok ja jopa suositeltavia - ne kertovat siitä, että työntekijä on samassa maailmassa kuin hänen kohdeyleisönsä. Kuvan pitäisi kuitenkin olla hyvälaatuinen.
  8. linjassa profiilissa käytetyn taustakuvan kanssa. On myös hyvä idea käyttää samaa kuvaa kaikissa someprofiileissasi, ainakin niissä ammatillisiin tarkoituksiin tehdyissä profiileissa. 
Vaatteiden valinta voi olla vaikeaa, mutta pukeudu siten kuin työssäsi tai asuun, jossa menisit työhaastatteluun. Kauluspaita tai puku sopivat, jos käytät niitä arkena, mutta jos olet hupparihörhö, niin anna sen näkyä profiilikuvassasikin. Naisten on hyvä välttää liian paljastavia asuja (olkapäät piiloon?). Esimerkiksi pikkujoulupäivänä otetut kuvat eivät välttämättä ole tunnistettavia tai aidon oloisia, jos illanviettoon on varustauduttu näyttävällä iltameikillä, juhlakampauksella, iltapuvulla ja runsaalla korumäärällä.

Vältettävä juttu kuvassa on lasit: aurinkolasit ja kippistelyt eivät ehkä anna sinusta kovin ammatillista kuvaa.



Lähteet:
Johanna &
Duunitori
Helsingin Sanomat
Myynti & Markkinointi -lehti
Talouselämä

Millainen on sinun mielestäsi hyvä profiilikuva? 

Minun täytyisi ainakin rajata kuvani uudestaan, jotta kasvot erottuisivat selvemmin. Ensin minun pitäisi kuitenkin ratkaista se,miten tuon Piilotetun aarteen tarinamaailman kuvaan mukaan ilman tuota laattaa.

Muita linkkivinkkejä:
Photofeeler: How to look confident in photos?

MUOKS

Sanoista tekoihin, kokeilin ohjeiden mukaista profiilikuvaa:


Kummasta sinä tykkäät enemmän?

Monday, May 8, 2017

Miten henkilöartikkeleita kirjoitetaan Wikipediaan

Olen kirjoittanut Wikipedia-artikkeleita toimeksiannosta vuodesta 2010 lähtien, suurimman osan viimeisten vuosien aikana. Suurin osa tilauksista on koskenut organisaatioiden artikkeleita, mutta viime aikoina henkilöbrändien määrä on kasvanut. Minulla on siis enemmän kokemusta yritysartikkelien kirjoittamisesta kuin henkilöartikkeleista.

Viime aikoina olen saanut aika paljon palautetta artikkelista, jonka kirjoitin vastikään Ville Tolvasesta. Hän on henkilönä ristiriitainen, toiset tykkäävät, toiset eivät. Ehkäpä se selittää osaltaan palautteen suurta määrää, ehkä taas se, että olen henkilöartikkeleiden kirjoittajana vielä suhteellisen noviisi.

Wikipedia on täynnä ns. tynkäartikkeleita, mutta minä haluaisin mieluummin kirjoittaa artikkeita, jotka muistuttavat Kansallisbiografian artikkeleita, artikkeleita joiden avulla pääsee tutustumaan paremmin kyseiseen henkilöön. Kirjoittamaton sääntö tuntuu kuitenkin olevan se, että tekstin tulee olla tiivistä ja toteavaa, mikä on minusta vähän sääli. Miksei asioista voisi kertoa vähän enemmän, kun tilaa kuitenkin on?

Villen kohdalla minulla oli käsillä mahtava määrä lähteitä, joista poimin artikkeliin omasta mielestäni merkittävimmät asiat. Asiakkaat eivät siis koskaan toimita minulle valmista tekstiä, vaan kirjoitan itse asioita, joiden katson kuuluvan Wikipediaan. Yritän noudattaa esimerkiksi Wikipedian neutraalisuuteen liittyvää sääntöä niin hyvin kuin voin,ja siksi kirjoitan artikkeleihin joskus asioita, joita asiakkaat haluaisivat pitää siitä poissa. Siksi olemme joskus jättäneet artikkeleita jopa kokonaan kirjoittamatta.

Olen lojaalimpi Wikipedian säännöille kuin asiakkaan toiveille, sillä se on ainoa kestävä tapa tehdä sisältöjä!


Wikipedian ohjeissa "eläviin henkilöihin" liittyvistä sisällöistä tärkeimmät pointit ovat:

Artikkelit elävistä henkilöistä tulee kirjoittaa henkilön yksityisyyttä kunnioittaen. Wikipedian tehtävä ei ole herättää kohua tai levittää juoruja. Elävistä henkilöistä kirjoittaessa on huomioitava lainsäädäntö ja kolme keskeistä käytäntöä:
Muuten ohje on hyvin kielteinen: älä tee sitä, varo tätä. Se (tai henkilöartikkelin malli)  ei anna konkreettisia ohjeita siihen, miten artikkeli tulisi kirjoittaa ja siksi kirjoitin ohjeet itse:

Kuinka Wikipediaan tehdään henkilöartikkeli


1. Tee itsellesi käyttäjätili. Suosittelen omalla nimellä kirjoittamista, se on läpinäkyvää. Suurin osa wikipedisteistä "piileskelee" nimimerkkien takana, mikä johtaa juurensa siihen, että Wikipedia on osa ns. vanhaa nettiä, joka vilisi nickejä, vasta Facebookin myötä ihmiset ovat oppineet esiintymään netissä omalla nimellään.

2. Älä kirjoita itsestäsi artikkelia salanimellä. Jäät siitä kyllä kiinni ja se on paitsi noloa myös sääntöjen vastaista - omista sidonnaisuuksistaan pitää kertoa.

3. Syy, miksi itsestä ei kannata kirjoittaa on se, että läheisestä aiheesta on vaikea kirjoittaa neutraalisti. Jos kuitenkin päätät luottaa omaan harkintakykyysi, ole avoin ja kerro asiasta esimerkiksi omalla käyttäjäsivullasi. Ja jos pyydät tuttuasi päivittämään sivuasi, neuvo häntäkin avoimuuteen: "Päivitin tätä artikkelia kaverini pyynnöstä ja sain häneltä kiitokseksi kukkasipuleita ja selkähieronnan". No, korvauksen määrästä tai laadusta ei tarvitse kaikille kertoa, mutta vastikkeellisista päivityksistä pitää kertoa, on pitänyt kertoa jo viimeisten 3 vuoden ajan.

4. Ennenkuin alat kirjoittaa henkilöartikkelia, varmista, että kyseinen henkilö on wikimerkittävä. Helpoiten merkittävyys määritellään merkittävien lähteiden määrällä: jos joku on kertonut urastaan Helsingin Sanomissa, Kauppalehdessä ja Suomen Kuvalehdessä, hän on todennäköisesti merkittävä. Jos taas hänen mielipiteitään on pyydetty paikallislehteen, merkittävyys ei olekaan ilmeinen. Esimerkiksi kukkakauppiaalta voidaan pyytää vinkkejä kukkien valintaaan, kokilta reseptejä ja psykologilta ihmissuhdeneuvoja, mutta se ei tee vielä heistä (tai heidän omistamistaan yrityksistä) merkittäviä.

5. Älä kirjoita artikkeliin yhtäkään asiaa, jolle ei löydy lähdettä, äläkä asioita, jotka on kerrottu jossain vähäpätöisessä lähteessä. Käytä lähteinä mieluiten kohteesta riippumattomia julkaisuja. Jos jokin asia täytyy oikaista, esimerkiksi väärä syntymäaika, niin on ok kaivaa tieto henkilön kotisivuilta.

6. Vältä adjektiiveja, superlatiiveja (maailman paras) ja ylisanoja. Käytä niitä vain, jos niille löytyy hyvä peruste. Vältä erityisesti seuraavia sanoja: ainutlaatuinen, edelläkävijä, epäilemättä, hitti, johtava, jännittävä, kaunis, kiistatta, klassikko, kulttimaine, kunnioitettu, kunnioitettava, kuuluisa, lahjakas, legenda, legendaarinen, maailmanlaajuisesti menestynyt, menestyvä, merkittävä, omaperäinen, paljon vaikuttanut, paras, pääsääntöisesti, suosittu, tähti, tärkein, uraauurtava ja virtuoosi.

7. Kirjoita tiiviisti,vältä triviatietoja ja kerro vain asioita, jotka liittyvät henkilöön oleellisesti. Esimerkiksi minä erehdyin kertomaan Villen soittaneen musiikkilukiossa trumpettia, vaikkei soittaminen liity siihen, mistä hän on tullut tunnetuksi. Muusikon kohdalla kyseinen tieto olisi tietysti ollut merkittävä. Näin Abc10 neuvoi minua: "Koulunkäynnistä riittää maininta, mistä koulusta ja milloin kirjoitti ylioppilaaksi. Muita kouluaikaisia touhuja ei ole tapana luetella eikä vaihto-oppilaana oloa, ei myöskään armeijankäyntiä, ellei se liity kiinteästi ammattiin. Harrastukset pois."

8. Varsinkin henkilöartikkeleissa tuoreet aiheet nojaavat silppulähteisiin, jolloin lähdekritiikki on erityisen tärkeää. Vanhemmista merkkihenkilöistä on tarjolla elämäkertoja ja muita teoksia, joissa uutisia ja primaarilähteitä on jo suodatettu.

9. Voit ottaa mallia suositelluista artikkeleista.

10. Kasvata itsellesi paksu nahka. Älä ota itseesi artikkeliin kohdistuvaa kritiikkiä. Kun tiedät, että olet tehnyt parhaasi ja noudattanut esimerkiksi Wikipedian viittä pilaria niin hyvin kuin olet osannut, ei sinulla ole mitään hävettävää. Viides pilarihan kertoo totuuden: "Vaikka tavoittelemme täydellisyyttä, emme edellytä sitä."

Mielestäni Wikipedian ongelma on se, että sinne luo sisältöjä kohtuullisen pieni vapaaehtoisten joukko. Esimerkiksi minä olen tällä hetkellä sijalla 425 eniten suomenkielistä Wikipediaa muokanneiden käyttäjien listalla, vaikken joka kuukausi Wikipedia-päivityksiä teekään ja vaikka olen luonut vasta 96 artikkelia (artikkeleita on tänään 413 703 kappaletta). Maailman mittakaavassa suomalaiset ovat muuten hyvin aktiivisia wikipedittelijöitä, mutta minä tahtoisin, että aktiivisia päivittäjiä olisi huomattavasti nykyistä enemmän.

Koska Wikipedia on vapaaehtoisille harrastus, he kirjoittavat sinne asioista, jotka heitä kiinnostavat, ja siksi kaikista merkittävistä aiheista ja ihmisistä ei artikkelia löydy. Tämä avaa minulle mahdollisuuden kaupalliseen sisällöntuotantoon: minä kirjoitan niistä aiheista, joista vapaaehtoiset eivät ole kiinnostuneet, sisällöistä, jotka ovat merkittäviä, mutta joihin kukaan vapaaehtoinen ei ole halunnut käyttää omaa vapaa-aikaansa. 

Wikipediaan minua ajaa myös se, että haluaisin kirjoittaa Wikipediaan vapaaehtoisena, mutta yrittäjänä ja perheellisenä ihmisenä minulla ei ole aikaa uudelle harrastukselle. Siksi wikipedittelen työni puitteissa ja opettelen samalla uusia asioita sen päivittämisestä. 8 vuoden aikanakaan en ole vielä kaikkea oppinut ja se pitää tämän työn mielenkiintoisena!

Kiitän kaikista (myös menneiden vuosien varrella) saamistani vinkeistä ja palautteista, yritän kehittää toimintaani edelleen!

MUOKS:

Tässä vielä vähän Wikipedian kahvihuonekeskustelussa saamiani vinkkejä/ajatuksia aiheesta:

  • Kokemus Wikipediassa tuo kykyä arvioida mikä tieto missäkin tilanteessa ansaitsee maininnan. Pitää vain tyytyä siihen, että jos ei itse osaa arvioida, joku toinen osaa. Aina on olemassa riski, että syntyy kiistaa kun joku katsoo yksinoikeudekseen määritellä mikä kuuluu mikä ei ja pyyhkii relevantinkin tiedon pois. - Abc10
  • Yksityiskohtaisia ohjeita on mahdoton antaa. Wikimerkittävät henkilöt ovat usein niin erilaisia, ettei voi sanoa, mistä kannattaa ja mistä ei voi kertoa. Mutta tottakai artikkelin pitää keskittyä "uraan", on se sitten rikollinen, poliittinen, tieteellinen tai liikunnallinen. On kuitenkin lähes mahdoton sanoa, että mitä aiheita ei urasta voi kertoa. Yksityiselämän jokaista Seiska-lehden juttua ei pidä referoida. Perheestäkin voi kertoa, jos ne ovat lähteistettävissä. Artikkelit pitää rakentaa sen mukaan, mitä lähteet kertovat, ja sen mukaan, mitä on oleellista kyseisen henkilön kohdalla kertoa. Mutta oleellisuuskysymykset ovat yksilöllisiä, jollain vaikka huono isäsuhde näkyy koko elokuvauran aihevalinnoissa ja toisella vaikka lapsuuden perhostenkeräysharrastus innotti opiskelemaan entomologiaa. - PtG 
  • Eräs asia, mitä olen joskus miettinyt, on artikkelin tasapaino suhteessa sen laajuuteen: jos artikkeli on hyvin lyhyt ja tiivis, ja jos siinä sitten heitetään jokin hyvin pieni yksityiskohta, niin se hyppää jotenkin silmille, eikä sellaisia juuri näe "oikeissa" tietosanakirjoissa. Jos artikkeli on hyvin laaja, niin sama yksityiskohta voi olla perusteltu osana laajempaa kuvausta. Toisaalta laajakaan artikkeli ei voi olla pelkkä triviakokoelma. Näin ajateltuna se, mitä samassakin artikkelissa voi olla, riippuu myös sen laajuudesta, joka voi muuttua ja usein muuttuukin. -Urjanhai
Wikipedian kahvihuoneessa keskustellaan nyt myös siitä, mikä tekee tubettajasta wikimerkittävän.

Saturday, May 6, 2017

Kaksi erilaista tapaa livetwiitata tapahtumista

Viikon sisään olen ollut kahdessa erilaisessa tapahtumassa livetwiittaamassa. Kokosin twiitit talteen Storifyhyn,sillä sinne ne oli helpompi kerätä kuin Twitterin omaan "storify-kopioon" eli momentsiin.

PING Helsingissä tein perustwiittausta, valokuvia ja sanoja. Tein twiittaamiseen rakenteen: aloitin kunkin puhujan esityksen kuvalla, jonka alle replysin, jolloin yhteen puheeseen liittyvät twiitit ketjuuntuivat yhteen.


Ennen PING Helsinki -tapahtumaa tein vihdoin myös itsestäni ns. esittelyketjun Twitteriin ja suosittelen sellaisen tekemistä muillekin. Tältä se näyttää:



Katso myös PING Helsingin parhaat palat, joista viime viikolla bloggasin.


Tämän viikon Liike, talous & tiede -seminaarissa taas tein ns. visuaalisia muistiinpanoja. Niiden tekeminen on hitaampaa, mutta niillä saa isomman huomion.





Millaisia hyviä tapoja tai käytänteitä sinulla on livetwiittauksessa?
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...